Oppivelvollisuusiän nosto maksaa 100 miljoonaa
Oppivelvollisuusiän nosto on yksi meneillään olevien kehysriihineuvottelujen
monista kiistakapuloista. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan
ratkaisun kustannusvaikutus olisi 15 miljoonaa euroa, jonka perusteella kuntien
valtionapuihin olisi tulossa 5,6 miljoonan euron korotus. Kuntaliiton
asiantuntijat ovat arvioineet ratkaisun todelliset kustannukset
moninkertaisiksi.
-Se merkitsee noin 100 miljoonan euron lisäkustannusta, jos
kyse tosiaan on kuntia velvoittavasta toiminnasta, jossa myös oppimateriaalit
ja oppilaskuljetukset joudutaan hoitamaan. Haarukka on todella suuri. Viime
vuosien kehitys on osoittanut, että Kuntaliton laskelmat ovat olleet lähempänä
toteutunutta kuin ministeriöiden, apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta arvioi.
Kehysriihen pöydässä on esillä muitakin suoraan
kuntatalouteen vaikuttavia asioita. Julkisuudessa esillä ollut työmarkkinatuen
siirto täysimääräisesti kuntien vastuulle on asia, josta ei kunnissa päätöstä
kaivata. Ratkaisulla valtio säästäisi 150 miljoonaa euroa, mutta kuntien
kontolle tulisi maksettavaa vähintään saman verran.
-Jos uudistukseen mennään, niin kuntien menot eivät saa
kasvaa lainkaan. Kunnille on taattava riittävät välineet ja toimintavapaus
työttömien aktivoinnin järjestämiseen, Vuorento vaatii.
Ryhtiä kaivataan
Kuntasektori on saanut jatkuvasti valtiolta uusia tehtäviä
hoitaakseen, mutta arviot niiden kustannus- tai säästövaikutuksista eivät ole
osuneet aina kohdalleen. Valtio- ja kuntasektorin yhteistyössä on ollut
parantamisen varaan.
-Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan alaisuuteen
on perustettu taloudellisten vaikutusten jaosto. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi
annettiin rakennepoliittisten toimenpiteiden kustannusarvioiden tekeminen. Tämä
ei kuitenkaan onnistunut, kun OKM julisti omat laskelmansa salaisiksi, ja esti
näin jaoston toiminnan.
-Jatkossa, kun kuntatalousohjelma tulee osaksi julkisen talouden
suunnitelmaa, niin sektoriministeriöiden on sisällytettävä omat esityksensä, ei
vain valtion talouden kehyksiin, vaan myös kuntatalouden kehyksiin. Tämä
toivottavasti tuo ryhtiä kustannusten arviointiin, Reijo Vuorento toivoo.
