Orpo ja Vehviläinen: Pallo työllisyyskokeilujen hyödyntämisessä on Lindströmillä - Oppositio kritisoi hallitusta lyhytjänteisestä kokeilukulttuurista
Kuva: Kari Långsjö
Petteri Orpo kehui kuntien työtä työllistämisessä muttei luvannut hyviksi koetuille kokeiluille jatkoa. SDP:n Antti Rinne ilmoitti olevansa pettynyt hallitukseen. Kokeilukulttuurissa pitäisi kokeilujen antaa pyöriä pitempään, Rinne sanoi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., sanoutuivat irti ”jarrumiehen” asemasta kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen kohtalossa Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa. Mukana paneelissa oli edustajat kaikista eduskuntapuolueista, joilla on edustaja Kuntaliiton hallituksessa. Edustus määräytyy kuntavaalien tuloksen mukaan.
Orpon ja Vehviläisen mukaan vastuu asiassa on hallituskumppani sinisten työministeri Jari Lindströmillä.
Lindström on sanonut, että kokeiluja ei jatketa, koska lainsäädäntö ei mahdollista sitä. Hallitus on linjannut edistävänsä kokeiluja ylipäätään, mutta nykyisten, hyviä tuloksia tuottaneiden, alueellisten työllisyyskokeilujen edistämistä kokeiluajan jatkamisen merkeissä ei ole viitteitä. Päinvastoin: työ- ja elinkeinoministeriöstä on ilmoitettu, että kokeiluja ei ole mahdollista jatkaa, koska lainsäädäntö ei sitä mahdollista eikä kokeilumalleille sinällään ole käyttöä maakunnassa ministeriön mukaan.
Hallitus voisi kokeilulainsäädäntöä muuttamalla jatkaa kokeilut mahdollistavaa lainsäädäntöä, mikä turvaisi kokeilujen jatkon toivotusti ainakin maakuntauudistuksen voimaantuloon asti.
Kuntamarkkinoiden puolueiden puheenjohtajapaneelina avannut Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen muistutti, että reilussa vuodessa alueelliset työllisyyskokeilut ovat luoneet 10 000 työpaikkaa ja säästäneet 11,5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kustannuksissa. Kokeilujen jatkaminen vuoteen 2020 ei maksaisi valtiolle mitään ja säästäisi jopa 21 miljoonaa, Koskinen muistutti.
– Emme ymmärrä, miksi kokeilut lopetetaan. Jos kokeilun tulokset ovat hyviä, eikö kannattaisi jatkaa ja jopa laajentaa niitä, Koskinen ihmetteli.
Orpo ja Vehviläinen ohjasivat vastuun Lindströmin suuntaan. Lindström on sanonut, että kokeilujen hyödyt siirretään maakuntiin ja suunniteltuihin kasvupalveluihin sopiviksi. Konkretiaa siitä, miten tämä tapahtuu, ei ole.
– Toivon, että työministeri löytää lupaamansa joustavan siirtymisen kasvupalveluiden hoitoon, Orpo sanoi paneelissa.
– Asiasta käytiin pitkä keskustelu budjettiriihessä. TEMistä on vakuutettu, että allianssimallilla ja uusilla piloteilla saadaan samat käytännöt. En ole jarrumies, etteivätkö kokeilut voisi jatkua vuoden 2020 loppuun, Vehviläinen korosti.
Oppositiopuolueet kritisoivat hallitusta lyhytjänteisyydestä ylipäätään. Vihreiden puheenjohtajaa Touko Aaltoa keskustelussa tuurannut Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa näki kokeilujen lopettamisen lyhyeen merkkinä hätäisyydestä Suomen uudistamisessa.
– Kuntakentällä tehdään paljon hyviä kokeiluja. Kun niistä aletaan saada tuloksia, ollaan jo lopettamassa, Vesikansa ihmetteli.
Vasemmistoliiton Li Andersson muistutti työministeri Lindströmin todenneen kokeilujen loppumisen syyksi sen, että malli on ristiriidassa maakuntamallin kanssa.
Ongelma on, että syntyy ajallinen aukko, Andersson sanoi ja viittasi kokeilujen päättymisen ja maakuntauudistuksen alkamisen väliseen aikaan
– Kokeilu ajetaan alas ennen kuin uudistus on voimassa. Emme edes tiedä, tuleeko uudistusta ylipäätään. Se on ongelmallista tilanteessa, kun Suomessa pitäisi panostaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Toinen asia on, onko maakuntauudistusta ylipäätään järkevää tehdä sillä mallilla kuin hallitus esittää, että samalla kun rakennetaan uutta sote-järjestelmää, siirretään vastuu työllisyyspalveluista maakunnille ilman tietoa siitä, tuleeko maakuntien rahoitus riittämään palveluiden rahoittamiseksi.
Anna-Maja Henriksson, r., korosti, että jos tehdään kokeiluja joissa saadaan hyviä tuloksia, pitää ottaa koppia hyödyistä.
– Ihmettelen, että kun hallituksen tavoite on työllisyyden nostaminen, miksi tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole sopusoinnussa sen kanssa, että työllisyys nousee ja pitkäaikaistyöttömiä saadaan työllistettyä.
– Ei voi olla niin, että maakuntauudistus, josta kukaan ei tiedä meneekö se läpi, on se jarru tässä asiassa.
Perussuomalaisten 1.varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ihmetteli, miksi uudistamisen halu nousee keskiöön, kun tärkeää on se mikä toimii käytännössä
– Kuntaministeri sanoi että kantaa huolta ja toivoo ettei ole jarrumiehenä. Kun tämä kerran toimii, toivon ettei ministeri ole jarrumiehenä ja tämä voisi jatkua.
Juttua muokattu klo 17.15: Täsmennetty kommenttien muotoiluja. Lisätty paneelin videotallenne.
Lue myös: Soten markkinamallista porua paneelissa
Katso paneelikeskustelun tallenne tästä
(klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään):