Kuva: Ville Miettinen
Antti Rinteen mukaan hallitus haluaa toimia kumppanina kuntien kanssa työllisyyden hoidossa. - Kun kumppanuutta viedään eteenpäin, pitää nähdä kaikkien toimijoiden vahvuudet. Kuntien vahvuus erityisesti työllistämispolitiikassa on, että siellä tunnetaan yritykset ja tunnetaan niiden ihmisten arkea, jotka pitäisi saada kiinnitettyä työelämään.

Pääministeri Antti Rinne, sd., uskoo, että työllisyyden kuntakokeilujen kautta päästään konkreettisin keinoin luomaan lisätyöpaikkoja, joita hallitus tavoittelee.

Hallitusohjelman mukaan työllisyysprosentin tulisi nousta hallituskaudella 75:een. Tavoitteena on 60 000 päätösperusteista lisätyöpaikkaa, niistä 30 000 jo ensi elokuuhun mennessä.

Rinne puhui Kuntaliiton järjestämässä Työllisyystiistai-tietoiskussa. Hän otti kuntien roolista esimerkin Keuruulta, jossa hän oli tavannut kuntajohtoa maakuntapäivän yhteydessä maanantaina.

– Siellä oli halukkuutta yhteistoiminnassa eri kuntien välillä lähteä rakentamaan 100 000 ihmisen työssäkäyntialueen sisällä erilaisia työllisyyskokeilun toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa siihen, että saadaan uudenlaisella mallilla lisätyöllisyyttä syntymään.

– Kannustin hakemaan kokeiluun, johon voisi liittyä toisen asteen koulutusta, erilaisia elinvoimatekiöiden vahvistamista yhteistoimissa valtion kanssa. Tällaisia asioita pitää viedä eteenpäin, jotta saadaan syntymään vähintään se 60 000 lisätyöpaikkaa, Rinne sanoi.

Kokeilut pyritään aloittamaan huhtikuussa

Kuntakokeilut on tarkoitus saada alkamaan huhtikuussa, kertoi Työllisyystiistaissa niin ikään puhunut kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kokeiluun voi hakea yksittäinen kunta tai useampi kunta yhdessä siten, että kokeiluun mukaan tulevien kuntien asukasmäärä on yhteensä vähintään 30 000. ELY-keskuksen alueelta kokeiluihin voi siirtyä enintään noin 40 prosenttia TE-toimiston työnhakija-asiakkaista.

Gustafsson muistutti, että kyseessä on iso sisällöllinen ja toiminnallinen muutos palvelurakenteessa, kun työllisyyspalvelut yritetään saada toimimaan yhdessä osaamispalveluiden ja koulutuksen kanssa.

– Kuntien rooli on keskeinen, Gustafsson viittasi erityisesti sivistystoimen rooliin.

Gustafssonin mukaan moniammatillisista toimintamalleista on jo paljon hyviä kokemuksia eri puolilta maata. Osaamista on kerätty mm. nuorillle yhdeltä luukulta palveluja tarjoavissa Ohjaamoissa ja kotouttamista edistävissä Kotouttamoissa.

– Luotamme, että monialaisten palvelukonaisuuksien kautta pysytytään paremmin auttamaan vaikeimmin työllistyviä, Gustafsson sanoi.

Viime hallituskaudella toteutetut kuntapohjaiset työllisyyskokeilut saivat hyvistä kokemuksista huolimatta myös kritiikkiä niiden vaikuttavuuden seuranta- ja todentamismahdollisuuksien puutteista.

Tulevissa kokeiluissa toimintaa mitataan, Gustafsson vakuuttaa. Kokeiluja seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja erillisen tutkimusperusteisen vaikuttavuusarvioinnin avulla. TEM valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa kokeilujen valtakunnalliset seurantamittarit ja kokeilualueille tuotetaan seurantatietoa kokeilun edistymisestä kuukausittain. Kokeiluille laaditaan yhteinen arviointisuunnitelma.

– Päätöksentekijät haluavat tietää, mistä päättävät, ja mikä vaikutus päätöksillä on, Gustafsson muistutti.

Tieto on tärkeää, sillä mikäli kokeilut onnistuvat, kokeilujen toimintamallit voidaan ottaa pysyviksi käytännöiksi.

Gustafssonin mukaan kokeiluun vertailuasetelmaa luo se, että kaikki kunnat eivät ole mukana. Se mahdollistaa vaikuttavuusarvionnit, joiden perusteella jatkumista kannattaa arvioida.

– Jos tulokset ovat hyviä, jatketaan valitulla tiellä, kunnille annetaan yhä laajempaa järjestämisvastuuta. Hallituksen toimesta tämän vaalikauden aikana päätetään, millaiseen pysyväisyysjärjestelyyn päädytään, Gustafsson sanoi.

Antti Rinne toivoo, että mahdollisimman moni kunta lähtee mukaan kokeiluihin. Myös hän viittasi tiedon keräämiseen.

– Sitä kautta saadaan faktatietoa, jota voidaan käyttää laskennan pohjana, että nähdään, millaisia työllisyysvaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä on, Rinne sanoi kuntien runsaan osallistumisen mahdollisesta merkityksestä.

Työllistämiseen tehoa usein keinoin

Lisätietoa kaivataan myös aktiivimallin leikkurista, jonka purkaminen vuoden vaihteessa on hallituksen budjettiesityksessä.

Rinteen mukaan hallituksella on paraikaa ”lukematon määrä” valmistelussa olevia toimenpiteitä, joilla 60 000 lisätyöllisen päätösperusteista tavoitetta ollaan toteuttamassa tulevien vuosien aikana.

Muista Pohjoismaista Suomi voisi pääminiserin mukaan ottaa mallia mm. palkkatukityön käytössä.

-Sitä meidän hallitus tulee merkittävästi lisäämään.  Tulemme yksinkertaistamaan palkkatukisäännöstöä.

Lisäksi ensi vuoden alussa on tavoitteena ottaa käyttöön palkkatukiseteli, digitaalinen palvelu, joka antaa mahdollisuuden hakea palkkatukea, kun on ollut tietyn jakson työttömänä.

Lisäksi ensi kevään kehysriiheen mennessä on tarkoitus yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa miettiä, onko työttömyysturvassa tai muussa sosiaaliturvassa elementtiä, joita korjaamalla voitaisiin työllisyysastetta lisätä.

– Minun reunaehtoni, että tämä hallitus ei tule ihmisten toimeentuloa heikentämään sen nimissä, että sen kautta parannettaisiin työllisyyttä. En usko sellaiseen politiikkaan, jossa ihmisten toimeentuloa heikentämällä luotaisiin lisää työpaikkoja. Suomi ei ole mikään orjatyömaa.

– Haluan uskoa, että löydämme ainakin 60 000 päätösperusteista lisätyöpaikkaa tämän vaalikauden loppuun mennessä ja että ensimmäiset 30 000 vähintään löytyy ensi vuoden elokuussa, jolloin niitä pitää olla käytettävissä.

Katso tallenne Työllisyystiistaista

Uusilta työllisyyskokeiluilta odotetaan paljon Lahdessa – katso haastattelu:

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*