Päivitetty veroennuste on kunnille pelättyäkin karumpi – ”Tilanteesta ei selvitä ilman valtiovallan merkittävää tukiohjelmaa”
Yhteisöverossa koronaviruksen vaikutus alkaa näkymään huhtikuun tilityksistä alkaen. Yritykset ovat parin viikon ajan voineet hakea alennusta ennakkoveroihin Verohallinnolta ilman erillistä selvitystä niiden tulokehityksestä. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton perjantaina julkaisema päivitetty verokehikko eli ennuste verotulokertymästä tänä vuonna on kunnille pelättyäkin synkempi.
-Verotulojen laskun jyrkkyys paljastuu verrattaessa tuoretta ennustetta viime syksyn kuntatalousohjelman ennusteeseen. Syksyllä 2019 kuntien verotulot yht. 24,4 mrd. euroa Verokehikko (3.4.2020) kuntien verotulot 22,4 mrd. euroa. Erotus siis kaksi miljardia euroa! tiivisti Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio Twitterissä tuoreeltaan.
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronavirukseen ja tämän vaikutuksiin kuntien verotuloihin. Vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi pitää tilannetta kuntataloudelle todella haastavana, suorastaan katastrofaalisena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntatalous on ollut pahoissa vaikeuksissa jo pari vuotta ilman koronakriisiäkin, Lohi muistuttaa.
-Monessa kunnassa sopeuttamistietä on kuljettu jo pitkään. Veroennusteiden heikkeneminen oli odotettua, mutta rajuudessaan todella märkä rätti päin kuntakasvoja. Tulopohja pettää historiallisella tavalla, ja kriisin sosiaaliset ja toiminnalliset jälkiseuraukset tulevat kasvattamaan menoja pitkälle tulevaisuuteen. Kuntien rahoituskriisi on akuutti ja todellinen, Lohi sanoo.
Kempeleen talousjohtaja Juho Leppänen arvioi kunnan verotuloennusteen kääntyneen 6-7 prosentin noususta 0,6 prosentin laskuun. Euroissa vaikutus on lähes viisi miljoonaa.
Tuomas Lohen mukaan on selvää, että kunta tarvitsee tässä tilanteessa jo tehtyjen sopeuttamistoimien lisäksi uuden selviytymisohjelman tästä kriisistä.
– 5 miljoonan euron tulopohjan alenema vastaa Kempeleessä lähes kahta tuloveroprosenttia. Sitä ei pystytä hetkessä, eikä millään yksittäisellä keinolla, paikkaamaan. Ikäviltäkään päätöksiltä ei tulla välttymään. Koko työkalupakki on oltava käytettävissä kustannusten leikkaamisesta verojen tarkistamiseen. Näiden lisäksi tarvitaan uskallusta panostaa elinvoimaan, jotta kasvulle on sijaa nyt ja etenkin tämän kriisin jälkeen.
Vaikutus jyrkempi kuin finanssikriisissä
Kuntaliiton verotuksen kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan kunnissa on syytä olla huolissaan.
– Kunnissa pitää varautua siihen, että verotulojen kertymät ovat seuraavina kuukausina merkittävästi aiempia ennusteita alempia, Hakola sanoo.
Toisin kuin esimerkiksi finanssikriisin aikaan, nyt verotuloissa poikkeuksellista on muutoksen äkkinäisyys: verotulot tulevat tippumaan poikkeuksellisesti hyvin nopealla aikataululla.
-Huhtikuun tilityksissä muutoksia alkaa näkymään, mutta toukokuussa tiputus näkyy arvioiden mukaan jo hyvin selvästi.
Ajoitus selittyy sillä, että maaliskuussa lomautusten vaikutus huhtikuun palkkoihin ja sitä kautta kunnille tilitettävään verotuloon ei vielä ollut järisyttävä. Huhtikuun palkanmaksussa ja siten toukokuussa kunnille tilitettävässä verotuotossa vaikutukset ovat merkittävät.
Ero ajattelutavoissa
Hallitus antoi viime viikolla esityksen valtionosuuslain muuttamisesta verotuksen maksujärjestelyihin liittyvien muutoksien kompensaatiosta. Kunnille kompensoidaan täysimääräisenä tämän vuoden kertymättä jäävä verotuotto kyseiseen muutokseen liittyen, mutta korvaus leikataan ensi vuoden valtionosuuksista pois.
Hallituksen esityksessä on oletettu verojen kertyvän täysimääräisesti takaisin vuonna 2021, mutta Kuntaliiton ennusteessa oletetaan näiden kertyvän yritysten tilanteen johdosta vain osittain.
-Esitys lähtee siitä, että lopulta kertymättä jäävät tulot ovat ”normaalia” verotulojen muutosta eikä johdu hallituksen toimista eli niitä ei tarvitse suoraan kompensoida, Hakola sanoo.
– Siten kunnille esitetään kompensoitavaksi tälle vuodelle se osa verotuloja, joka siirtyy muutoksen johdosta eteenpäin, mutta peritään ne täysimääräisenä takaisin 2021, ja jos kaikki ei kerry, niin kyse kunnille normaalista verotulojen kertymättä jäämisestä. Me sitten ennakoimme, että ne kaikki eivät kerry ensi vuonna ja otimme sen ennusteessa huomioon.
Ylipäätään ennakoiminen on erittäin vaikeaa. Maalikuussa tehty arvio saattoi olla vanhentunut jo seuraavan päivänä, kun koronan vaikutukset alkoivat todella käydä ilmi.
Ja vaikka hallituksen rajoitustoimet ovat nyt selvillä, tilanne elää silti jatkuvasti, Jukka Hakola muistuttaa.
-Esimerkiksi lomautuksista tulee päivittäin uutta tietoa, joten siltä osin käytetyt oletukset tuntuvat vanhenevan nopeasti.
Tämä onkin hyvä kysymys! Voiko talousennusteesta ylipäätään sanoa, mikä osa talouskasvun alenemisesta selittyy koronalla tai miten kuntien menot kehittyisivät ilman koronaa? Ei voi. Ennusteen tekeminen on tässä tilanteessa poikkeuksellisen hankalaa, kun tilanne elää koko ajan.
— Tanja Rantanen (@tanja_rantanen) April 5, 2020
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen ja VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston päällikkö Tanja Rantanen pohtivat Twitterissä ennustamisen vaikeutta.
”Osumaa otetaan ankarasti, mutta selvitään”
Kunnissa odotetaan tämän viikon kehysriihestä paljon. Erityisesti odotetaan selkeyttä siitä, mitä on tulossa.
Kunnat ovat läpi historian olleet ketteriä selviytymään pahoistakin kriiseistä, Tuomas Lohi muistuttaa.
– Tiukassa paikassa vastuunkantajia on aina löytynyt niin päättäjissä kuin viranhaltijoissakin. Luotan suomalaisiin kuntiin tälläkin kertaa: osumaa otetaan ankarasti, mutta tästäkin varmasti selvitään!
Ensimmäistä kertaa kuntapuolen urani aikana vallitsi täysi hiljaisuus kunnanhallituksessa tilinpäätösesittelyn jälkeen. Ehkä se kertoo jotain vallitsevasta taloustilanteesta. Tai sitten esitys oli vain liian pitkä. @KempeleenKunta #kuntatalous pic.twitter.com/SJhFYvrOD9
— Juho Leppänen (@juho_leppanen) March 30, 2020
Kempeleen talousjohtaja Juho Leppänen kertoi viime viikolla tuloskehitysennusteen mykistäneen kunnanhallituksen.
Tällä kertaa kriisin mittakaava on kuitenkin niin iso, että tilanteesta ei selvitä ilman valtiovallan merkittävää tukiohjelmaa kunnille, Lohi arvioi.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toivoi Kutalehden haastattelussa hallitukselta ennen kaikkea selkeyttä tulevista linjauksista. Kehysriihessä pitäisi poistaa kaikki epäselvyys, Punakallio sanoi.
Tuomas Lohen mukaan selkeän taloudellisen tuen lisäksi hallituksen on pitäydyttävä kaikista uusista kuntataloutta rasittavista velvoitteista ja vaateista.
– Kunnilla ei, eikä valtiollakaan, ole yksinkertaisesti rahaa eikä edellytyksiä tässä tilanteessa kantaa nykyistä laajempia tehtäviä ja maksuttomia palveluja.
-Normipurkutalkoitakin pitäisi jatkaa kiireesti. Ymmärrän hyvin, ettei tämä ole helppoa eikä hauskaa, mutta vielä ikävämpää on se itku ja hammastenkiristys, joka seuraa, mikäli tätä kriisitilannetta ei nyt hoideta ajoissa ja kestävällä tavalla kuntoon, Tuomas Lohi sanoo.
Katso kuntien verotulojen ennustekehikko täältä
