Kuntaliiton Minna Punakallio: Kehysriihessä pitäisi poistaa kaikki epäselvyys – ”Tilanne on hyvin vakava”
Koronakriisi heikentää niin kuntakentän kuin koko julkisen sektorin tilannetta entisestään, Minna Punakallio sanoo. Vaikutus muun muassa sote-menoihin on suuri. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toivoo, että hallituksen kehysriihessä poistuu epäselvyys sen ympäriltä, miten hallitus oikein aikoo kuntataloutta tukea koronaviruskriisin vaikutuksissa.
Kunnat ovat vaatineet kärsimättöminä hallitukselta konkretiaa ja myös Kuntaliitto odottaa, että kehysriihessä esitetään keinot, joilla hallitus aikoo kuntakenttää tukea.
– Tähän mennessä on puhuttu tukemisesta, varautumisesta ja oikeasta kohdistamisesta. Kehysriihessä on kerrottava, millä aikataululla toimia tehdään ja mitä tehdään. Epäselvyys on poistettava. Sekin auttaa, jos kerrotaan, että toimia ei tehdä. Tällöin asia selkeytyy ja tulevaa vuotta voidaan lähteä suunnittelemaan sen tiedon varassa, Minna Punakallio sanoo.
Tuen mittaluokka ja keinot?
Torstaina viisitoista Pohjanmaan kuntajohtajaa kirjelmöi hallitukselle toimenpiteistä, joita kunnat odottavat hallituksen kehysriihestä kuntatalouden tueksi.
Pohjalaiskuntien ”korjaussarjaan” kuuluu mm. valtionosuusprosentin nostaminen 25,5:stä 27,5:een, suoraa kompensaatiota sairaanhoitopiireille ja kunnille, kriisikuntakriteereistä joustamista kolmen vuoden ajan ja elinkeinoelämän tukea eri tavoin.
-Julkisella sektorilla on suuri vastuu ylläpitää yhteiskunnan ja yritysten tulevaisuuden uskoa. Suomi tarvitsee kolmivuotisen vakauttamispaketin välttyäkseen taantumalta, kirjeessä hallitukselle todetaan.
Pohjalaiskuntien esittämät toimet ovat samansuuntaisia muun kuntakentän kanssa, sanoo Minna Punakallio.
Oma kysymyksensä ovat koronakriisin tukemisen mittaluokka ja keinot. Kuntaliiton mielestä tuen on oltavaa tuntuvaa, sillä rajoitustoimet liittyvät valtion päätöksentekoon.
– Sen vaikutukset näkyvät kuntien vero- ja muiden tulojen laskuna sekä menojen kasvuna. Viime vuosina tapahtuneen verovähennysten kasvun myötä kuntien mahdollisuudet reagoida tilanteeseen veroja korottamalla ovat heikentyneet, Minna Punakallio muistuttaa.
Valtionosuusprosentin korotus ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan muuta, Punakallio sanoo.
”Tilanne on hyvin vakava”
Kuntaliitto on suhtautunut kriittisesti hallituksen kaavailemiin kuntien tehtävien ja velvollisuuksien laajentamisiin, kuten hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin ja oppivelvollisuuden laajentamiseen.
Kriittisyys kumpuaa siitä, että muutoksille asetettuja tavoitteita voitaisiin edistää kohdennetummilla palveluilla, joiden kustannusvaikutus olis pienempi.
Koronakriisin myötä näiden aikataulutusta ja rajauksia tulisi tarkastella uudelleen, Minna Punakallio sanoo.
– Koronakriisi tulee jättämään niin kuntakentän kuin koko julkisen talouden paljon heikompaan kuntoon kuin ennen kriisiä. Tämä korostaa tarvetta toteuttaa julkista sektoria tasapainottavia toimia.
– Myös sote-valmistelussa on keskityttävä ensin akuutin tilanteen hoitamiseen. Sen jälkeen on työstettävä keinoja, joilla julkisen sektorin velvoitteita voidaan uudistaa kustannustehokkaammaksi ja toimivammiksi.
Punakallion mukaan kuntasektorin kokonaistulojen ja kokonaismenojen epätasapaino ei liiku enää vajaassa miljardissa eurossa, vaan summa on paljon isompi.
Esimerkiksi jo viime vuonna kansantalouden tilinpidon mukaan tulojen ja menojen erotus oli lähes kolme miljardia euroa.
– Koronakriisi ei helpota tilannetta, vaan heikentää julkista sektoria. Tilanne on hyvin vakava.
Lisää kuntataloudesta ja koronakriisistä:
Kunnille korvattava verotulojen väliaikainen pienentyminen vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista
Ministeri Paatero lupaa kunnille merkittävää apua koronakriisin aiheuttamaan talouskurimukseen
