Pian paljastuu, kuka oikeasti maksaa julkisen talouden tasapainottamisen – näillä toimilla kuntalaisten taloutta aiotaan kiristää

Kuntien kannalta seuraavaksi tärkein käänne hallituksen toimien ja kansallisten asioiden suhteen on todennäköisesti puoliväliriihi eli kehysriihi 22.–23.4.

Näin arvioi kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen edellisessä Taloustorstai-lähetyksessä maaliskuun puolella.

Kyseessä on hallituksen neuvottelu, joka kattaa koko julkisen talouden – kuntataloudesta ja hyvinvointialueiden taloudesta lähtien. Samalla tehdään valtion menoille raamit antava valtiontalouden kehyspäätös.

– Myös kasvuriiheksi tätä tämän vuoden puoliväliriihtä on sanottu, sanoo Sanna Lehtonen Kuntaliitosta.

Taustalla ovat kasvuesitykset, jotka on tehty Risto Murron johdolla kehysriihivalmisteluun.

Kipeitä tai vieläkin kipeämpiä päätöksiä

Kehysriihi näyttää, miten paljon vaaleissa pian valittavien kuntapäättäjien on tehtävä kipeitä päätöksiä kuntalaisten kannalta seuraavalla valtuustokaudella.

– Vaikka kunnat tuloksella mitattuna (2024) ylsivät miljardin euron ylijäämään, niin toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntien talous on jälleen kerran alijäämäinen, Sanna Lehtonen huomautti.

Alijäämää kertyi viime vuonna lähes puoli miljardia, Lehtonen painottaa.

– Kehysriihtä ajatellen, niin onhan tämä nyt ihan selkeä viesti siitä, että kuntien taloudessa ei ole minkäännäköistä leikkausvaraa tai jakovaraa mihinkään valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Ehdotonta on, että julkisen talouden tasapainottamiseen liittyviä päätöksiä ei voi tehdä kuntatalouden kustannuksella.

– Vaan julkista taloutta pitää tasapainottaa kokonaisuutena.

– Kuntatalouden rahoitusjäämä oli siis negatiivinen viime vuonna ja sen on ennustettu olevan sitä myös tulevalla kehyskaudella 2026–2029.

Nämä ovat ratkaisevia kohtia

Sanna Lehtonen nosti esiin kehysriihtä ajatellen asioita, joihin hän ainakin itse kiinnittää huomiota.

– Kannustan jokaista kuntatalouden ammattilaista kiinnittämään huomiota, kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä.

– Ensimmäinen ja tärkein ja euromääräiseltä vaikutukseltaan mahdollisesti isoin on, mitä uusia linjauksia tehdään puolustukseen ja turvallisuuteen liittyen.

Jos valtiontalouteen tulee isoja lisäpanostuksia puolustukseen, niin on olemassa riski, että näitä rahoitetaan leikkaamalla juuri kuntien valtionrahoitusta.

Kuluvaa vuotta ajatellen iso kysymysmerkki on edelleen se, minkälaiseksi TE-uudistuksen loppulasku muodostuu kuntien kannalta.

– Viime syksynä arvioimme Kuntaliitossa, että menoja siirtyisi kunnille noin 900 miljoonalla eurolla ja tuloja 823 miljoonalla.

Alkuarvioiden mukaan TE-palveluista järjestämisvastuun ottavat kunnat kärsisivät noin 70–80 miljoonan euroa uudistuksesta. Nyt arvioidaan, että kuntien on hoidettava lähes 100 miljoonaan euroon kohoava loppulasku uudistuksesta.

– Kunnilta on myös saatu sitä viestiä, että sakkomaksujen taso on nousemassa ennakoitua korkeammaksi.

Heikentynyt työllisyystilanne iskee kovaa kuntiin.

Kannustusta vai jotain muuta?

Täysin uutena asiana on sosiaaliturvaa uudistuvan ryhmän esitys, jonka mukaan toimeentulotukien suhteen kuntien rahoitusosuus kasvaisi 18–25-vuotiaiden osalta 50 prosentista sataan prosenttiin.

– Kunnathan rahoittavat tällä hetkellä puolet eli 50 prosenttia kaikista toimeentulotuen menoista kaikkien ikäluokkien osalta.

– Tämä on varmasti asia, josta kehysriihessä tullaan päättämään. Meidän mielestä kunnilla on aivan riittävät kannustimet saada jokainen ihminen töihin. Mitään tällaista rahoitusosuuden lisäystä ei tarvittaisi edes näiden nuorten osalta.

Aiempien lisäksi uusia leikkauksia

Edelleen on hallitusohjelman mukaisia leikkauksia kohdentamatta.

– Kehysriihessä osa näistä kohdennetaan, liittyen näihin sivistystoimen 75 miljoonan euron leikkauksiin.

– Aikaisemmin leikkauksia on tehty muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja nyt tämä 75 miljoonaa on aikaisempien lisäksi pöydällä.

Leikkaukset lisäävät joka tapauksessa kuntien painetta kasvattaa omaa rahoitustaan.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintaan liittyvistä asioista kuntouttavan työtoiminnan kohtalo on yksi merkittävä kysymys.

– Siitä on keskusteltu, että palautuuko se kunnille vai palautuuko se työllisyysviranomaisille. Ehdottomasti, jos tällaisia uusia tehtäväsiirtoja tehdään alueiden ja kuntien välillä, niin kai rahat pitää siirtyä siinä mukana.

– Nyt kun olen kuullut, että alueet ovat supistaneet aika paljon tästä kuntouttavasta työtoiminnasta, niin realistinen taso ei ole tietenkään nykyiset kustannukset, vaan se taso, joka tähän kuntouttavaan työtoimintaan olisi pitänyt käyttää.

Uusi normaali

Uusi ja vähän salakavalastikin kuntien rahoitusvastuulle luiskahtamassa oleva asia on, miten kuntien vastuu liikenneinfrasta on kasvamassa.

– Useammassa hankkeessa on ehdotettu kuin uutena normaalina tällaista 50–50-rahoitusjakoa.

Tällainen jako ei ole sen työnjaon mukainen, mitä valtion ja kuntien välille näissä liikennehankkeissa on aikoinaan sovittu käytettävän.

– Ei tällaista liikenneverkon kehittämisessä ole aiemmin ollut – tai vaikka lento- ja junaliikenteessä.

On iso vaara, että kustannuksia siirretään tässäkin asiassa entistä enemmän valtiolta kunnille.

Lopuksi Sanna Lehtonen nosti esille, miten kehysriihessä on ainakin osin varmasti esillä isojen kuntahankkeiden eteneminen. Näistä hän nosti esimerkkeinä muun muassa valtionosuusjärjestelmän, hankintalain, norminpurun ja kiinteistöveron.

– Paljon on seurattavaa, kukaan ei voi olla lomalla kehysriihen aikaan, koska yhteys kuntien talouteen tulee monesta suunnasta niistä keskusteluista ja päätöksistä, joita sitten 22. ja 23. päivä huhtikuuta tehdään.

• Seuraava lähetys on Taloustorstai-extra, joka on 9.4. kello 12.30–13.30.
• Lähetyksessä esitellään uunituoretta materiaalia talouden suunnitteluun osallistumisesta. Kuntaliitto ja Sitra ovat yhteistyössä tuottaneet aiheesta julkaisun.
• Edellä mainittua seuraavat ja perinteiset Taloustorstai-lähetykset ovat 22.5. ja 19.6.
• Kuntaliiton Taloustorstai on kanava nopeaan tiedonvälitykseen, ajankohtaisten asioiden esille nostoon ja keskustelun pohjaksi.
• Taloustorstai käsittelee kuntatalouden ajankohtaisia aihepiirejä Kuntaliiton talousyksikön asiantuntijoiden johdolla.
• Myös osallistujilla on mahdollisuus osallistua Taloustorstaihin ja saada vastauksia kysymyksiinsä.
  Taloustorstai-lähetykset ovat maksuttomia. Suorat lähetykset ja tallenteet tuottaa Studio Linjat.

Lähde: Kuntaliitto

Lue myös:

Katso tunti tunnilta päivittyvät tiedot kuntasi ja hyvinvointialueesi äänestysaktiivisuudesta