Pirkanmaan työllisyyskokeilun johtaja: Kasvupalvelupiloteissa aivan eri ajatusmaailma kuin nykyisissä kokeiluissa – ”Ihmisillä on pettymyksen kokemuksia jo ihan tarpeeksi”
Kuva: Ville Miettinen
Työllisyyskokeilun aikana aktiivitoimien perusteella maksettu Kelan työttömyysturva on lisääntynyt Tampereella. Kokeilu on kaksinkertaistanut työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuneiden määrän 4 000 työttömästä 8 000:een.
Tampereen seudun työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari sanoo, että kokeilujen ajatusmaailma ei voi toteutua työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suunnittelemissa kasvupalvelupiloteissa.
Pirkanmaalla kokeilun asiakkaina on runsaasti yli tuhat päivää työttömänä olleita. Osa heistä ei edes voi työllistyä suoraan, ja kokeilussa kunnat ovat voineet käyttää rahaa ihmisten aktivointiin ja työllistymisen edistämiseen, jos työmarkkinakynnys ei heti ylity.
Työllisyyskokeilussa aktivointiaste on noussut merkittävästi: kun elokuussa 2017 työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin osallistui vajaat neljätuhatta henkilöä, kesäkuussa 2018 määrä oli kaksinkertaistunut lähes 8 000:een.
Huolimatta kokeilujen hyvistä tuloksista ja kokeilijoiden vastahangasta TEM aikoo lakkauttaa kokeilut aikataulun mukaisesti eli tämän vuoden lopussa. Työministeri Jari Lindströmin, sin., mukaan kokeilujen hyvät käytännöt huomioidaan kasvupalvelupiloteissa, jotka TEM käynnistää ensi vuoden alussa, myös Pirkanmaalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Pilottien ajattelutapa ihan eri kuin kokeiluissa, joissa koko kaupunki on alusta ja kaikkia kaupungin resursseja oppilaitoksista lähtien voidaan käyttää, voidaan ottaa sote-palvelut mukaan ja tukea vaikka kokonaisia perheitä. Se on aivan eri ajatusmaailma kuin että joku virasto tekee jossain jotain, Saari sanoo.
Lue myös: Lindström: Työllisyyskokeilut päättyvät suunnitellusti vuoden 2018 lopussa
Lähipalvelut mahdollisiksi
Vuosi sitten alkaneissa ja näillä näkymin pian päättyvissä kokeiluissa mukana oleville kunnille on kokeilulailla annettu laaja toimivalta perinteisesti TE-hallinnolle määriteltyyn asiakaspalveluun ja tietojärjestelmään. Kokeilussa kuntien virkavastuulla toimivalla henkilöstöllä on sama toimivalta asiakaspalveluun kuin TE-toimiston henkilöstölläkin.
– Kunnat ovat voineet yhdistää toiminnallisesti ja taloudellisesti TE-hallinnon ja kuntien voimavarat ja henkilöstö voi ilman organisaatiolle määritettyjä perinteisiä toimivaltarajoja tehdä julkisella rahalla enemmän. Siis kysymys on myös verorahojen uudelleen suuntaamisesta ja tehokkaammasta käytöstä, Regina Saari sanoo.
Yhdistämällä TE-toimiston kokeiluun siirretyn henkilöstön ja laajasti kuntien henkilöstön tehtäviä ja osaamista, on voitu jokaiselle asiakkaalle tarjota henkilökohtainen oma-valmentaja kaikissa Pirkanmaan kokeilukunnissa.
Pirkanmaan kokeilussa kuntien henkilöstöä on kunnan työnjohdon alla noin kaksi kolmasosaa ja valtion henkilöstöä kolmasosa. Suurin resurssi kokeiluun tulee siis kunnilta.
– Toimintamallilla on mahdollistettu lähipalvelut pienempiinkin kokeilukuntiin, mikä on mm. pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa aivan keskeistä, Saari korostaa.
Kokeilussa useimmat palvelupolut räätälöidään aina yrityksiin asti paikallisesti, varsinkin silloin, kun työttömyys on pitkittynyt tai työnhakija on osatyökykyinen. Jokaisen asiakkaan palvelutarpeet arvioidaan kokeilussa yksilöllisesti.
– Kunnat voivat työllisyydenhoidon asiantuntijoiden lisäksi hyödyntää työssä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä oppilaitosten henkilöstöä ja muuta kunnan virkavastuulla toimivaa henkilöstöä ja antaa työllisyydenhoidon toimivaltaa myös heille. Palveluja järjestetään mm. oppilaitoksissa. Yritysten palkkatuet voidaan mm. myöntää joustavasti suoraan oppilaitoksista. Miksi niitä tulisi hallinnoida erillisessä virastossa? Saari ihmettelee.
Kokeilussa tarpeeseen vastaavia palveluja
Palvelutarpeiden arvioinnin jälkeen kokeilussa on voitu käyttää sekä TE-hallinnon että kuntien rahoittamia työkykyä arvioivia ja työllistymistä edistäviä palveluja uudella tavalla.
– Kunnissa on luotu myös paljon uusia nimenomaan asiakkaiden palvelutarpeisiin kohdistuvia palveluja, ja tämä näkyy jo vuoden kokeilun jälkeen erittäin hyvinä tuloksina ja erinomaisena asiakaspalautteena, Saari kertoo.
– Koska kyse on erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten työnhakijoiden palveluista, korostuvat palveluissa kuntien tarjoamat palvelut mm. kuntien oppilaitosten tarjoamat osaamista kehittävät palvelut. Lisäksi sosiaali-ja terveyspalvelujen sekä kuntien elinkeinopalvelujen ja verkostojen kanssa on kehitetty kokonaan uudenlaisia tuotteita ja toimintatapoja.
Yksityiset palveluntuottajat ovat osa kokonaisvaltaista mallia. Myös joustavat digi-palvelujen kokeilut ja niistä parhaimpien käyttöönotto on mahdollistunut kuntien voimavaroin. Tällaisia ovat mm. sähköinen ajanvarausjärjestelmä, digitaalinen laaja asiakkaiden palvelutarvearvio ja robotisaation hyödyntäminen mm. asiakkaan osaamisen kartoittamisessa. Myös kansalaisten digiapu-palvelut osana kansalaisopistotoimintaa on kokeilussa osana.
Koko kunta alustana
Regina Saari painottaa, että kunnat käyttävät työllisyydenhoidon alustana koko kuntaa, kuntahankintoja, verkostoja esimerkiksi yrityksiä ja kolmatta sektoria (kolmannen sektorin avustukset).
– Tampereella työllisyydenhoito on kokonaisvaltaista kaupungin toimintaa, jossa mm. kuntien investoinnit ja hankkeet toimivat työllisyydenhoidon alustoina mahdollistaen työttömien työelämäläheisen osaamisen kehittämisen.
Esimerkiksi tästä Saari nostaa Tampereen Hiedanrannan uuden, yli 20 000 asukkaan asuinalueen rakentaminen, jossa voidaan kaupungin omien oppilaitosten, muiden oppilaitosten sekä työllisyyspalvelujen ja kumppaneiden yhteistyöllä vastata nopeasti yritysten osaajatarpeisiin.
– Lähtökohta on, että kaupunki ei ole virasto, vaan laaja työllisyydenhoidon alusta ihmisen arjessa, jossa voidaan huomioida kokonainen perhetilannekin asiakkaan työllisyystilanteen parantamisessa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan rakentaa tarvittaessa samaan prosessiin. Ne ovat tarvittaessa osa kokonaisuutta. Kysymys on kokonaan uudenlaisesta ajattelutavasta.
Kasvupalvelupilotit eivät varmista kuntien toimivaltaa
Regina Saaren mukaan uudet kasvupalvelut ovat TE-hallinnon rahoittamia nykyisiä TE-palveluja uudessa muodossa, eivätkä kasvupalvelupilotit sinällään varmista kuntien toimivaltaa edellä kuvatulla tavalla.
– Jos kunnilla ei ole toimivaltaa asiakaspalveluun, asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelutarvearvioiden tekemiseen, on vaikea ajatella, että kunnat rahoittaisivat ja kehittäisivät näitä palveluja muille. Tulevat kasvupalvelupilotit mahdollisine allianssimalleineen eivät siis sinällään ole ratkaisu kokeilun keskeisimpiin onnistumisiin ja niiden jatkamiseen.
Työllisyyskokeilussa on rakennettu työllisyydenhoidon mallia, jossa verovaroin kustannettua toimintaa tehostetaan ja saadaan aikaan nykyistä parempia tuloksia, ”1+1=5”, Saari kuvailee. Pitkissä palveluketjuissa on edistetty osallisuutta ja kuntoutusta.
Saari sanoo, että kokeilun päätyttyä riskinä on paluu tilanteeseen, joka oli arkipäivää ennen kokeiluja.
– Tällöin kuntien kehittämät ja työllistymistä edistävät palvelut olivat tyhjillään, koska asiakasohjaukseen asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden mukaisiin palveluihin ei te-hallinnossa ollut riittävää resurssia. Kunnilla tulee olla riittävä toimivalta työllisyydenhoidon asiakaspalveluun, jos työllisyydenhoidon kustannuksia jää kuntien maksettavaksi. Maakuntauudistukseen on aikaa kaksi vuotta.
– Tavallaan palveluketjut katkeavat kun mennään vanhaan. Ihmisillä on pettymyksen kokemuksia jo ihan tarpeeksi. Tarvittaisiin näistä poluista nämä ihmiset töihin.
Myös Jari Lindströmin kokeilu työministerinä päättyy keväällä ja hyvä niin. Jos tuleva uusi pääministeri on tilanteen tasalla, seuraavaksi työministeriksi kannattaisi kutsua tämä Regina Saari.