Pitovoima ratkaisee alueen kehityksen – Helsingin seudun tulomuutto jää itse asiassa suhteellisesti pieneksi

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan vain 52 kunnan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä. Omaa luokkaansa kasvu on Helsingin seudulla. Parissa kymmenessä vuodessa alue saa 230 000 uutta asukasta.

Kaupungistuminen on pitkään jatkunut ilmiö. Avainasemassa ei kuitenkaan ole tulomuutto, vaan pitovoima, sanoo Jyväskylän yliopiston emeritus professori Hannu Tervo.

– Lähtömuutto ratkaisee alueen kehityksen.

Koko maan väestörakenteeseen vaikuttavat sisäisen muuttoliikkeen lisäksi esimerkiksi alhainen syntyvyys ja maahanmuutto.

Alueiden välisiä kehityseroja selittää kuitenkin ennen kaikkea maassamuutto, vielä tarkemmin lähtömuutto.

Tervon mukaan maaseudulle muuttaa väkilukuun suhteutettuna paljon ihmisiä. Nettomuutto jää silti usein miinukselle, sillä myös lähtijöitä on paljon.

– Hieman yllättäen Helsingin seudun tulomuutto jää itse asiassa suhteellisesti pieneksi. Väestö kasvaa, koska alueen asukkaat muuttavat harvoin pois.

Syitä pitovoimaan voi hakea esimerkiksi työmahdollisuuksista. Vaikka pääkaupunkiseudulla jäisi työttömäksi, on todennäköistä, että uusi työ löytyy läheltä.

Katsottava seutualueita, ei kuntia

Maan sisäistä muuttoliikettä tarkastellaan usein kuntarajojen näkökulmasta. Tilastokeskus julkaisee tilastoja kuntien välillä tapahtuvista muutoista.

Tervo näkee kuitenkin hedelmällisemmäksi tutkia seutualueiden välisiä muuttoliikkeitä. Ne luovat aidomman kuvan todellisista asuinalueen vaihdoksista.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkeihin muuttaa kyllä paljon ihmisiä kuntarajojen yli. Luvut hämäävät, sillä yleensä kyse on ainoastaan pääkaupunkiseudun sisäisistä muuttovirroista. Helsinkiläisiä muuttaa Espooseen, vantaalaisia Helsinkiin ja niin edelleen. Muutoissa vaihtuu usein vain koti. Työ, harrastukset, sosiaaliset piirit ja taloudellinen toiminta-alue pysyvät samoina.

Muuttoliikkeissä huomionarvoista on myös muuttajien ikä. Usein muuttajat ovat nuoria aikuisia, jotka suuntaavat kaupunkeihin esimerkiksi opintojen perässä. Tervon mukaan erot eri alueiden nettomuutossa tasoittuvat, kun laskelmista jätetään pois nuoret ja yli 60-vuotiaat.

Tästä syystä muuttovoitto yleensä maksaa kaupungin asukkaille. Muuttajien mukana tulee kuluja, muttei aluksi juuri verotuloja.

Lue lisää:

Väestön vähenemisestä puhutaan usein liian kielteisesti – ”On yleinen harhaluulo, että elämä pienissä kunnissa olisi vaikeaa”

Muuttovoitto kasvattaa Uudenmaan väestöä ennusteita nopeammin – erot kuntien välillä suuria