Rakennusteollisuus kaipaa uusia hankkeita ja kunnilta enemmän joustoa päätöksentekoon
Rakentamisen matalapaine on tosiasia. Kustannusten ja korkojen nousu yhdessä inflaation kanssa ovat tehneet tehtävänsä. Tulevana talvena entistä harvempi nostokurki tavoittelee taivaita. (Kuva: Ville Miettinen)
Rakennusteollisuuden vaikeudet ovat olleet otsikoissa viime kuukausina kiihtyvällä tahdilla. Rakennuskustannusten nousu, inflaatio ja hyvästijättö nollakorkojen aikakaudelle ovat hiljentäneet rajulla tavalla myös suomalaisia rakennustyömaita. Koko rakentamisen pudotus viime vuoteen verrattuna on jo kymmenen prosentin luokkaa.
Asuntorakentaminen yskii joka sektorilla. Oli kyse pien- tai kerrostalosta, vuokra- tai omistusasunnosta, ARA- tai omarahoitteisesta, niin kaikilla sektoreilla myönnettyjen rakennuslupien määrät ja rakennuskohteiden aloitukset ovat miinuksella.
-Suomessa tarvitaan vuositasolla 30–35 000 uutta asuntoa pientalot mukaan lukien. Tänä vuonna aloituksia tulee toteutumaan todennäköisesti alle 20 000. Parin vuoden päästä olemme aidosti siinä tilanteessa, että asuntopula rajoittaa kasvukeskusten kasvua, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Eikä alan ongelmat rajoitu pelkästään uudisrakentamiseen.
-Myös korjausrakentamisessa tultiin alas vuoden toisella neljänneksellä seitsemän prosenttia. Alan ongelmat vetävät muutakin taloutta alas, Randell muistuttaa.
Kunnat isossa roolissa
Samaan aikaan rakennustyömaiden hiljenemisen ja alan työttömyyden lisääntymisen kanssa kunnilla ja hyvinvointialueilla riittää korjattavaa, rakennettavaa ja purettavaa. Tiukka kuntatalous, työttömyyslukujen kasvu ja korkotason nousu ovat kuitenkin saaneet monet kuntapäättäjät varovaisiksi.
-Alueella tapahtuvalla rakentamisella on laaja vaikutus. Näissä tilanteissa julkisen sektorin rooli korostuu. On tärkeää, että kunnat pitävät investointisuunnitelmistaan kiinni. Jos peruskorjaukset ja uudisrakentaminen laiminlyödään vaikeina aikoina, niin samat investointitarpeet ovat odottamassa sitten kun suhdanteet paranevat. Ja silloin on pulaa työvoimasta ja vähemmän kiinnostuneita urakoitsijoita, pitkän uran kuntapuolella ennen nykyistä tehtäväänsä tehnyt Randell huomauttaa.
Kokenut kunta- ja rakennusalan vaikuttaja muistuttaa puhelun aikana, ettei kuntien rooli jää pelkästään investointipäätösten tekijän ja laskujen maksajan rooliin. Luvituksen ja kaavoituksen sujuvoittaminen ovat korkealla RT:n toivomuslistalla.
-Tässä tilanteessa rakennusliikkeillä ja muilla rakennuttajilla on tontteja, joita on ohjattu ja suunniteltu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Nyt kun edellytykset niiden hankkeiden käynnistämiselle on heikot, niin nämä rakennusvalmiit tontit pitäisi saada palvelemaan ARA-tuotantoa ja laajemminkin asuntotuotantoa.
-Kuntien pitäisi nyt tarvittaessa joustavasti tehdä muutoksia maankäyttösopimus- ja tontinluovutusehtoihin ja huolehtia, että tarvittavat muutosten edellyttämät kaavapoikkeamat ja luvat päätetään viipymättä.
-Yksikään toteuttamiskelpoinen investointihanke ei saisi jäädä toteutumatta sen takia, että luvituksessa kestää liian kauan tai olemassa olevat sopimukset sen estävät.
-Aikaisempina vuosina kunnilla on varmasti ollut resurssien suhteen haasteita vastata riittävän nopeasti kaavoitukseen ja luvitukseen, mutta nyt tilanne on toinen. Jos mikään asia ei jousta, niin elinkelpoiset hankkeet eivät etene. Minä toivon, että lupa- ja sopimusasioissa pidettäisiin kiirettä ja helpotettaisiin toimijoiden arkea, Aleksi Randell toteaa.
Jousto tarpeen
Joustavuus on avainsana, kun vaikeina aikoina yhteistä laivaa pyritään myötätuuleen saamaan.
-Meillä on joissakin kunnissa keskusteltu siitä, että asuntojen koosta päätettäisiin jo kaavassa. Missään nimessä kaavoitusta ei saa lähteä viemään näin yksityiskohtaiseen suuntaan. Tämän kaltaiset asuntopoliittiset linjaukset eivät kuulu kaavoihin. Päätöksenteossa pitää katsoa pidemmälle, sillä sitä me tarvitsemme tulevina vuosina. Markkinakysyntää ja tarvetta erilaisille hallintomuodoille ei kukaan pysty ennakoimaan.
Valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen eli niin sanotun ARA-tuotannon suhteen alalla toivotaan myös lisää joustoa.
-Valtion rooli tässä tilanteessa korostuu. Valtion tulisi huolehtia, että löytyisi riittävästi joustoa avustuksissa ja niiden ehdoissa. Silloin saataisiin uusia hankkeita liikkeelle. Mikäli kortteliin kaavoitettu ARA-hanke ei toteudu, niin vaarana on, ettei ole edellytyksiä asuntosijoittajienkaan toimesta lähteä rakentamaan ja päin vastoin. Nollakorkojen aikaan oli helppo saada investoreita erilaisiin hankkeisiin, mutta nyt tilanne on toinen.
Budjettiriihen suuntaan lähtee myös rakennuspuolelta aivan konkreettisia esityksiä.
-Finanssikriisin aikaan oli käytössä valtion takaukset ja korkotuki. Valtio voisi ottaa käyttöön myös kunnille, hyvinvointialueille ja taloyhtiöille myönnettävät energia- ja korjausavustukset, Randell esittää.
Pitkittyminen huolena
Täytenä yllätyksenä ei rakennusteollisuuden nykytilanne konkursseineen tullut, joskaan sotaa ja näin totaalista romahdusta eivät asiantuntijatkaan osanneet ennustaa.
-Jo viime vuoden puolella alan ongelmat olivat nähtävissä. Suhdanteen näin nopea heikkeneminen oli kuitenkin yllätys. Meidän mielestä tilanne on selvästi synkempi, mitä valtiovarainministeriön ennusteet kertovat, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
-Asuntorakentaminen ei ole miltään osin selvinnyt nopeasta kustannusten noususta. Meidän arviomme mukaan asuntorakentamisessa käänne parempaa tapahtuu vasta aikaisintaan 2025. Kun rakennusalan vaikeudet pitkittyvät, niin se tietää työttömyyttä ja osaamisen karkaamista alalta. Meidän suurin huoli kohdistuu juuri tilanteen pitkittymiseen, Randell jatkaa.
