Pelloille tarvitaan kausityöntekijöitä, ja osalla heistä on oltava vankkaa alan kokemusta.

– Huolemme on kasvanut koko kevään ja sitä enemmän mitä nopeammin kesä lähestyy, huokaa Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen.

Hän toivoo nyt nopeita ratkaisuja, jotta alueen mansikkasadot saadaan pelastettua.

Suomeen on tulossa ulkomailta noin 1 500 alkutuotannon kausityöntekijää. He pääsevät maahan maa- ja metsätalousministeriön keräämien tietojen perusteella. Ministeriö kartoitti yritysten työvoiman tarvetta ennen pääsiäistä verkkokyselyllä.

Piiroisen mielestä 1 500 ulkomaalaista kausityöntekijää kuulostaa vähäiseltä. Jo pelkästään Suonenjoen seudulla tarvitaan 2 000–3 000 työntekijää kesäksi.

Mainos



– Ministeriössä puhutaan huoltovarmuudesta huolehtimisesta mutta eipä taideta huoltovarmuutta ylettää puutarhamarjoihin asti.

Seudun marjanviljelijöiden yhdistys on aktiivisena edunvalvojana pitänyt teemaa esillä ja pyrkinyt etsimään ratkaisuja.

Piiroisen mielestä olisi hienoa, jos kausityöläisten pula voitaisiin hoitaa kotimaisin voimin, mutta hän suhtautuu tähän epäilevästi.

– Olemme kärsineet kausityövoimapulasta 30 vuotta, eikä kotimaasta ole tuona aikana löytynyt tarpeeksi väkeä. Miten muka saisimme suomalaisia nyt yhtäkkiä pelloille?

Piiroinen huomauttaa, että työ mansikkapelloilla on raskasta fyysistä työtä ja siihen on kyettävä sitoutumaan koko kaudeksi. Pellolle ei voi mennä vain kokeilemaan, sujuisiko se.

– Viljelmät ovat usein myös vähän syrjässä, joten työntekijät asuvat usein kauden ajan sen yhteydessä. Ollaanko siihenkin valmiita sitoutumaan koko kesäksi?

Tukipolitiikka järkeväksi

Piiroinen tietää, että viljelijät etsivät työntekijöitä myös omin nokkineen. Pienemmillä tiloilla joukko voidaan saada kasaan helpommin, isojen tilojen tilanne on karumpi.

– Mitkään tukieurot eivät riitä korvaamaan koko kauden satoja, ja kerrannaisvaikutukset olisivat joka tapauksessa isot.

Piiroinen sanoo, että jos mansikat jäävät pelloille, alkutuotannon ongelma siirtyy elintarviketeollisuudelle, joka jää ilman raaka-ainettaan.

Mitä pidemmälle kevät kuluu ilman näkyviä ratkaisuja, sitä isommassa hädässä viljelijät ovat.

Hän toivoo nopeita ratkaisuja muun muassa siihen, voisivatko lomautetut tulla apuun ja miten kausityö vaikuttaisi heidän korvauksiinsa. Tai saisivatko he minkälaista avustusta liikkumiseensa?

– Ei ole oikein, jos tukipolitiikka pitää työvoiman pois pelloilta. Ilman töitä olevien ja työnantajien kohtaanto-ongelma pitää ratkaista pian.

Piiroinen sanoo, että muitakin kysymyksiä on vielä. Ulkomailta tulevat ohjataan 14 vuorokauden karanteeniin, mutta kuinka se käytännössä hoidetaan?
Tartunnat ovat toki myös kotimaisen työvoiman riski. Miten tautitilanne etenee, jos suomalaiset poimijat matkaavat vapaapäivinään eri puolille maata?

Kaupungin työntekijät avuksi pelloille?

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio kertoo, että Kauhavalla on ryhdytty miettimään, voisiko osa kaupungin työntekijöistä auttaa kausiluontoisissa töissä kevään ja kesän aikana.

Kauhavalla käydään paraikaa yt-neuvotteluja ja selvitetään, millaista työtä alueella on ylipäätään tarjolla.

Kauhavan maaseutupäällikkö Janne Lahnalampi kertoo, että TE-toimisto lähetti ennen pääsiäistä kyselyn alueen viljelijöille ja kysyi tulevasta työvoimatarpeesta. Tarkoitus on selvittää samalla, minkä verran työvoimaa tarvitaan ulkomailta.

Myös Lahnalampi toivoo, että lomautetut olisivat alkutuotannon apuna. Viljelijöiden lisäksi kausityövoimaa tarvitaan alueen turkistarhoissa.

Myös osaamista tarvitaan

Yksikön päällikkö Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että koska 1 500 ulkomaalaista kausityöntekijää ei riitä, heitä on saatava myös kotimaasta.

– Työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisia pyritään edistämään eri keinoin, mutta monesti alkutuotannossakin on kyse osaamisesta. Osaan töistä tarvitaan kokemusta ja osaamista.

Kausityövoiman löytämistä edistetään nyt esimerkiksi sivustolla töitäsuomesta.fi.

Ulkomailta saapuvista kausityöntekijöistä suurin osan on tulossa Ukrainasta, mutta heitä tulee myös muun muassa Baltian maista, Romaniasta ja Bulgariasta.

Heidät kaikki ohjataan kahden viikon karanteeniin, jonka järjestämisestä ja työntekijöiden terveydentilan seurannasta vastaa työnantaja. Työnantajan on myös varmistettava, että tulija siirtyy suoraan ja turvallisesti rajalta karanteenitiloihin.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*