Sijoittajista toivotaan apua myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taklaamiseen
Yksityiseen rahaan nojaavaa työllistämisen mallia verrataan TE-toimiston malliin. Jos se toimii paremmin, sijoitukselle tulee tuottoa. Tätä kokeiltaneen pian myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. (Kuva: Ville Miettinen)
Maahanmuuttajien työllistämistä tavoittelevan Koto-SIB-pilotin pohjalta on tarkoitus käynnistää syksyllä laajempi työllisyys-SIB, jonkta kohderyhmänä olisivat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
TEM kertoi perjantaina, että vaikuttavuusinnvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond) kokeillaan maahanmuuttajien työllistämisessä. Jos SIB-mallin verokertymä ja työttömyyskorvauksen käytön vähenemä ovat paremmat kuin TE-tomiston työllistämisen mallissa, sijoittaja saa tuoton sijoituksestaan.
Valtiolle säästöjä kertyy muun muassa työttömyyskorvausten alenemisen myötä.
Heinolan elinvoimajohtajan Heikki Mäkilän mukaan SIB-malli on erittäin kiinnostava lähestymistapa ratkaisujen löytämiseksi tällaisiin yhteiskunnallisesti vakaviin ongelmiin
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Hyvää mallissa on myös vaikuttavuuteen keskittyminen, Mäkilä sanoo.
Koto-SIBin liikkeellelähtöä Mäkilä pitää rohkaisevana esimerkkinä siitä, että sijoittajilla on uskoa kannattavan toiminnan mahdollisuuksiin varsin haastavista lähtökohdista.
Myös Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö pitää hyvänä, että uusia toimintatapoja työllisyyden edistämiseksi kokeillaan.
– Ja vielä mukavampi on kuulla, että työ- ja elinkeinoministeriössä on käytetty paljon aikaa ihan oikean mallin luomiseen.
Männikkö muistuttaa, että ennen kokeilua ei voida sanoa, kumpi tapa (TE-toimiston malli vai Koto-SIB) on tehokkaampi.
– Jos SIB-malli osoittautuu nykyistä TE-toimiston mallia tehokkaammaksi, niin tällöin kannattaisi ottaa mallia kokeilusta ja soveltaa niitä kokemuksia TE-toimistojen työllistämispalvelujen kehittämiseen.
– Tai jos ei siihen kyetä, niin sitten on syytä harkita markkinaehtoisen toimintatavan jatkamista. Vaikka kokeilusta ei valtiolle ole riskiä, niin tuntuu vähän erikoiselta, että ollaan ennemmin valmiita maksamaan ulkopuolisille sijoittajille kuin kehittämään omaa toimintaa.
Tukea kasvupalvelusuunnitelmille
Gustafsson pitää Koto-SIBiä myös hyvänä pilottina tulevaa kasvupalvelulakia ajatellen. Lakiesityksen mukaan työllistymisessä tultaisiin luottamaan entistä enemmän markkinoiden toimintaan.
Osaksi tällä ajatuksella on olemassa myös suunnitelma syksyllä käynnistettävästä työllisyys-SIBistä
– Työllisyys-SIBin käyntiin saattamisessa fokus on nimenomaan niissä kohderyhmissä joihin kasvupalvelulain kritiikki kohdistuu, eli pystyvätkö markkinatoimijat löytämään malleja jotka pureutuvat nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen.
Tällaiseen malliin yritetään seuraavaksi saada sijoittajia.
– Tällaisia on tehty Britanniassa, ja sen pitäisi toimia periaatteessa myös täällä. Jos se toimii, vakuutuksemme siitä, että markkinaehtoiset toimintamallit ovat kelvollisia tai jopa tehokkaampia kuin julkinen tuotanto erityisongelmissa työllisyyden hoidossa, pitää paikkansa, Gustafsson sanoo.
Jukka Männikkö on hieman varautunut Britannian käyttämisestä vertailukohtana.
– Britanniasta en ensimmäisenä lähtisi ottamaan mallia julkisten palvelujen järjestämisestä ja kehityksestä, jos Suomessa halutaan pitää julkiset palvelut kansalaisten saavutettavissa, kohtuuhintaisina ja laadukkaina.
Joka tapauksessa työllisyys-SIB herättää teollisuuden rakennemuutoksen runtelemassa Heinolassa innostavalta ajatukselta.
– Heinolassa ollaan erittäin kiinnostuneita työllisyys-SIBistä, Jukka Mäkilä sanoo.
