Sote-laskelmien tarkastuksessa haasteena on ”merkittävän” vääristymän määrittäminen – kaikkien kuntien tilinpäätöksiä tuskin käydään läpi
Sote-uudistuksen aiheuttama kustannusten siirto kunnilta hyvinvointialueella teettää vielä runsaasti työtä valtiovarainministeriössä.
Soten siirtolaskelmien avaaminen uutta tarkastusta varten on jo nostanut kylmän hien virkahenkilöiden otsalle valtiovarainministeriössä (VM).
VM tiedotti aiemmin toukokuussa, että kuntien tilinpäätöksiä viime vuodelta tarkastellaan vielä, jotta merkittävät vääristymät sote-uudistuksen aiheuttamien kustannusten tasauksissa saadaan oikaistua.
Edessä on suuri tilinpäätösten perkausurakka lyhyessä ajassa, ja kaikkia laskelmia vääristäviä tietoja ei mitenkään pystytä oikaisemaan, VM:n muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen sanoo.
VM:n miukaan olennaista on, että hyvinvointialueille kunnilta siirtyvän kustannuksen tulee vastata palveluiden järjestämisestä yhden vuoden aikana aiheutuvia kustannuksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Laskelman tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen sekä kuntien kesken että kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.
Hyvinvointialueille ja kunnille järjestettiin asiassa kuuleminen, jonka palaute oli Ahosen mukaan kannustava.
– Luulen että kaikki ovat sitä mieltä, että tilinpäätöstiedot on hyvä vielä kerran tarkastaa, että ne vastaavat oikeudenmukaista kustannusta.
Ahosen mukaan on vielä auki, käydäänkö kaikkien kuntien tilinpäätökset läpi.
– Analysoimme palautteen ja mietimme sen perusteella, kuinka lainsäädäntö ja asetukset kirjoitetaan. Ehkä isoin kysymys liittyy siihen, lähdetäänkö määrittämään jotain eurorajaa sille, mikä on merkittävä vääristymä, jota lähdetään oikaisemaan. Pienimpiä laskelmia vääristäviä tietoja ei saada kiinni, mutta suurimmat laskelmia mahdollisesti vääristävät kertaluonteiset ja takautuvat erät pitäisi saada oikaistua.
VM:n tavoitteena on siis oikaista ne laskelmat, joissa sinänsä oikein, mutta erilaisin tavoin kirjatut tilinpäätöstiedot voivat aiheuttaa ”merkittävää” vääristymää.
Mitä tuo merkittävä käytännössä tarkoittaa, mihin raja vedetään, on avainkysymys, johon ei vielä ole vastausta.
– Merkittävän ongelma on siinä, että se saattaa olla eri näkökulmista erilainen. Jonkin pienen kunnan näkökulmasta pienikin oikaisu saattaa olla iso sen kunnan talouden kannalta. Hyvinvointialueen näkökulmasta taas voi olla [tärkeää] se, että kaikki vähänkin vääristävät tapahtumat oikaistaan, koska he ovat yksinomaan valtion rahoituksen varassa.
– Luulen, että enemmistö toivoo, että kaikki, pienimmätkin oikaisua vaativat tapahtumat, käydään läpi, mutta työmäärällisesti se olisi mahdoton urakka.
Aiheesta aiemmin:
Ennen oli sote-ratkaisut kuntien harteilla hyvin laajoina palveluina – ja ne toimivat. 2019 perustettiin Kymsote. Alkoi melkoinen palveluiden karsinta, että oikein päätä huimasi. Kymenlaaksossa Kymsote otti melkoisesti lainaa, sai myös valtiolta alkupääomaa.. Pääosin nämä menot keskitettiin Kotkan keskussairaalaan ja Kouvolan Ratamoon. Ja kuka lystiin osallistui maksajana. No ne palveluista riisutut kunnat tietenkin. Sitten kaikenlisäksi perustettiin koko lääniä palveleva ”Kaiku” ajanvarausjärjestelmä, joka toimi huonosti. Ihmisiä jonotettiin ja takaisinsoittoja odotettiin oltiin Kaikun kahleissa. Jos yhteys saatiin tietoa paikkakuntien tarjonnasta ei kovinkaan paljoa ollut – ihmisiä ohjattiin minne sattui sekä jaettiin pitkiin jonoihin.
rahoituskriisi oli kuntien riesana maksuosuuksien noustessa pilviin, mikä haavoitti kuntien taloudenpitoa. Omana palveluna laajoista palveluista maksettiin 2018 vuoden lopussa 74.8 me – Kymsoten 2022 v:n lopussa maksuosuus oli yli 90 me huippuunsa huononnetuista ja palveluista toisinsanoen niitä ei edes saatu. Jatkohoidot keskussairaalasta olisi kuulunut saada esim. sydänosaston hoidosta terveyskeskuksesta….eikä niitä ole saatu tänäpäivänäkään yli vuosi hoidoista. Yksityistä täytyi käyttää eikä sieltäkään ole saanut sydänspesialistin palveluita?
Ihmeellinen lamaannus on olemassa – mistä johtuu?
Huonoa johtamista kaikilla tasoilla. Henkilöstöä ei ole kuunneltu, enempää kuin paikkakuntiakaan. Yhtiöitä on perustettu kaikissa pienissäkin toiminnoissa ja niihin toimitusjohtajat ja hallitukset. Maksaa!
Ennen tarvittiin laskun maksuun vain muovikortti koneeseen ja sillä selvä – hoitui. Nyt tarvitaan yhtiö, hallitus ja ne toimitusjohtajat ja lasku tulee 14,50 laskusta paperisena kotiin valitusosoituksineen – laskun lähetys maksaa jo enempi. Olisiko terveen järjen käyttö paikallaan.
Laskutuksessa parannusehdotukseni olisi muovikortti ja laskussa selite siitä, että mistä laskusta on kyse, että ohjautuu kirjanpidollisesti oikeaan paikkaan.
Ja sitten: Nyt aletaan perimään kunnilta valtionosuuksia takaisin? Haloo – onko oikein saattaa kunnat hirvittävään lama tilanteeseen. Lopettakaa se takaisinperintä.
Antakaa tarpeeksi sitä rahoitusta, että saadaan edes joku asia kuntoon ettei kaiken tarvitse olla rempallaan.
Omassa kaupungissani talous on ollut vielä siedettävällä tasolla, mutta nyt ensi vuodelle Valtiovalta aiheuttaa 7 miljoonan tappiot ja se tietää lamaannuttavaa tilannetta kun muutkin asiat kaatuvat mahdottomuuteensa.
Valtiovallalle toive, että ei ihan itse aiheuteta köyhyyttä ja lamaa tuleville vuosille. Orpon hallituksen karsinnat ovat järkyttäviä.