Sote-siirtolaskelmiin vielä uusi päivitys – vuoden 2024 valtionosuudet lasketaan uusiksi
Valtiovarainminsiteriössä käydään vielä kerran läpi sote-uudistuksen siirtolaskelmat. Kuva: Ville Miettinen
Valtiovarainministeriö (VM) päivittää oikaisuvaatimusten ja korjausta edellyttävien tietojen perusteella rahoituksen siirtolaskelman ja muuttaa tältä osin kaikkien kuntien ja hyvinvointialueiden vuoden 2024 maksatuspäätöksiä. Päivitykset valmistuvat kevään aikana.
Oikaisuvaatimuksia teki määräaikaan mennessä 26 kuntaa ja yksi hyvinvointialue. Suurin osa oikaisuvaatimuksista liittyy VM:n mukaan viime vuoden lopulla tehtyihin kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten siirtolaskelmassa huomioituihin oikaisuihin.
VM:n mukaan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset määritellään kuntien raportoimien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Kesällä 2023 annettujen valtioneuvoston asetusten ja hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksen perusteella siirtolaskelmassa oikaistaan kuntien kustannuksiin liittyvät kertaluontoiset tai takautuvat tilinpäätöserät, jotka vääristäisivät merkittävästi rahoituksen siirtolaskelmaa ja tätä kautta yksittäisen kunnan tai hyvinvointialueen rahoitusta. Asetuksessa säädetyt tiedot oikaistaan siten, että kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset vastaavat yhden vuoden palveluiden järjestämisen kustannuksia.
Oikaisuvaatimuksia on tullut edellä mainitun lisäksi myös muista siirtyviin kustannuksiin sisältyvistä virheistä. Lisäksi valtiovarainministeriöön on tullut kaksi muuta tietojen korjaamista koskevaa vaatimusta.
VM ei ota kantaa riitoihin
Laskelmat korjataan kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 47 §:n ja hyvinvointialueiden rahoituslain 26 a §:n nojalla myös siltä osin, kun ne vaikuttavat muiden kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen.
VM:n mukaan oikaisuvaatimuksista ja niihin liittyvistä virheiden korjauksista kuullaan sellaisia toisia kuntia ja hyvinvointialueita, joihin virheellisen tiedon korjaus vaikuttaa negatiivisesti muutoin kuin välillisesti (ei vain koko maan laskennan kautta).
Myös niitä kuntia ja hyvinvointialueita, ”joissa kuuleminen on muutoin asian selvittämiseksi tarpeen”, kuullaan.
Korjausten ei arvioida olevan koko maan tasolla mittaluokaltaan suuria, mutta yksittäisen kunnan kohdalla ne voivat olla merkittäviä.
-Oikaisuvaatimukseen annettava päätös pohjautuu saatuun selvitykseen ja sovellettaviin lakeihin ja asetuksiin siitä, miten siirtolaskelma tulee laatia ja miten oikaisuja tulee tehdä. Oikaisuvaatimusten ”läpimenolle” pitää löytyä perusteet tätä kautta, neuvotteleva virkamies Minnamaria Korhonen VM:stä kertoo Kuntalehdelle sähköpostitse.
-Palkkaharmonisaation kustannusten huomioiminen kuntien kustannuksena perustuu kuntien velvollisuuteen kattaa kuntayhtymän alijäämä, Korhonen muistuttaa.
Erityisesti Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden kunnat ilmaisivat oikaisuvaatimuksissaan ihmetyksensä siitä, miten siirtolaskelmat kohtelevat kuntia. Palkkaharmonisaation kustannusten maksajasta vallitsee alueilla ristiriitaisia näkemyksiä. Kunnat aikovat jättää niille määräytyviä harmonisaatiolaskuja maksamatta ja ovat valmiita vaikka oikeustoimiin.
Oikaisuvaatimuksien jätti 11 kuntaa Päijät-Hämeestä ja 10 kuntaa Pohjois-Karjalasta.
-Valtiovarainministeriön laskelmissa palkkaharmonisaation kustannukset on huomioitu kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten 2021 ja 2022 mukaisesti. Mikäli esimerkiksi palkkaharmonisaatiota varten tilinpäätökseen kirjattu pakollinen varaus osoittautuu lopulta eri suuruiseksi kuin toteutuva palkkaharmonisaatio, ja asia ratkeaa tältä osin vasta vuoden 2023 puolella tai myöhemmin, ei siirtolaskelmaa enää avata uudelleen tältä osin, Minnamaria Korhonen sanoo.
-Emme voi ottaa kantaa varsinaisen maksuvelvollisuuden jakautumiseen kuntien ja alueiden kesken, mikäli asia on osapuolten kesken riitainen.
