Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman (oik.) puolusti hallitusohjelman maahanmuuttokirjauksia ylipäätään ja erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kirjauksia. - Valitettavasti ne eivät ole julksiessa keskustelussa juuri näkyneet. Tuntui siltä, että kun hallitusohjelma tuli ulos, oli jo valmiiksi päätetty, että se ei ole hyvä ohjelma maahanmuuttokirjausten osalta, Vestman sanoi. Nasima Razmyar (kesk.) muistutti, että hallitus suunnittelee myös paljon kiristyksiä kotoutumiseen. Kuva: Ville Miettinen

-Ihan hyvä ei riitä, vaan tavoitteeksi on asetettava, että Suomessa on yksiselitteisesti maailman paras maahanmuuttoprosessi, linjataan tuoreessa ”policy paper” -julkaisussa, jossa esitetään toimenpidekokonaisuutta Suomen maahanmuuttoprosessin tehostamiseksi.

Ideana on yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus. Jos idea toteutuisi, käytännössä työn perässä maahan muuttava voisi saada digitaalisesti yhdeltä luukulta hoidettua kahdessa viikossa kaikki maahanmuuttoprosessiin vaadittavat muodollisuudet.

Julkaisun allekirjoittajina on Suomen Startupyhteisö kumppaneineen, mukana muiden muassa Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ja maahanmuuttojohtaja Glenn Glassen.

Maahanmuuttoprosessi muodostuu useasta erillisestä vaiheesta, joita johdetaan eri virastojen ja toimijoiden alaisuudessa. Maahanmuuttoprosessia säädellään myös useammalla eri lailla. Muutos vaatii prosessien hiomista yhdessä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Julkaisun allekirjoittajat viittaavat ETLAn viima vuonna julkaisemaan tutkimukseen, jonka perusteella Suomi tarvitsisi 44 000 henkilön vuosittaisen nettomaahanmuuton, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi.

Vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli noin 34 000.

Suomesta esimerkki muille maille?

Työperäisen maahanmuuton jouduttamista yhden luukun ja kahden viikon palvelulupauksen mallilla käsiteltiin maanantaina Helsingin kaupungin järjestämässä seminaarissa. Migrin tilastojen mukaan oleskelulupien määrä kasvoi 2023 mutta työperäisten oleskelulupien määrä, etenkin erityisasiantuntijoiden oleskelulupien, on laskenut, Marja-Leena Rinkineva muistutti.

-Tämä on erittäin huono kehityssuunta.

Rinkinevan mukaan Suomessa on pyrittävä vaikuttamaan siihen, millainen Suomi on niille, jotka tuleva tänne asumaan, elämään, tekemään töitä.

Rinkinevan mukaan vaikuttaminen tapahtuu esimerkiksi niin, että on sujuvoitettava lupaprosesseja, madallettava kielikynnyksiä, tehdä palveluverkkoja saavutettaviksi.

-Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus ei ole utopiaa vaan se on todella toteutettavissa, Rinkineva vakuutti.

Suomen Startupyhteisön pääekonomisti Youssef Zad muistutti, että rekrytointi ei suinkaan aina mene niin, että työntekijät ja maat valikoivat parhaat osaajat. Parhaimmat osaajat kilpailuttavat yrityksiä ja maita ja valitsevat sen paikan, jossa on paras olla, Zad sanoi.

-Suomeen tulemisen prosessi on siiloutunut ja kestää pitkään. Ongelma on sama muissakin maissa, mutta Suomesta olisi mahdollista tehdä esimerkki, kuinka ongelma ratkaistaan, Zad totesi.

Yksi merkittävä tekijä osaajien olosuhdeasioissa on muuttoa harkitsevien käsitys siitä, millainen on Suomen päivähoito- tai koulujärjestelmä.

Kuntien järjestämään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen jokaisella kunnalla on oma hakemusprosessinsa, eikä ulkomailta muuttava välttämättä edes hahmota, että Suomessa on useita kuntia, toimenpide-ehdotuksissa muistutetaan.

-Maahanmuuttoprosessin nopeuttamiseksi ja yhden luukun periaatteen vahvistamiseksi tulisi harkita kaikkien kuntien yhteistä palvelua, jonka kautta perheiden tarpeet selvitetään ja sopivat koulu- ja päivähoitopaikat etsitään, esitetään politiikkasuosituksessa, joka koskee yhden tiedon kysymistä vain kerran.

Palvelun tulisi olla osa maahanmuuttoprosessia ja tieto maahanmuuttajan perheen tarpeista tulisi saada sähköisesti pitkälti samasta järjestelmästä, jonne kaikki muukin maahanmuuttajasta kerätty tieto tallennetaan.

Kotikunta nopeammin

Toimenpidekokonaisuuteen kuuluu myös ehdotus kotikuntarekisteröinnin ja henkilötunnuksen saamisen nopeuttamisesta.

-Suomen lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaa kotikuntarekisteröinnin ilman konttorivierailua, jos maahanmuuttaja on kertaalleen tunnistautunut, ehdotuksessa todetaan.

Jatkossa kotikuntarekisteröinti tulisi tehdä Migrin lupaprosessien yhteydessä, jos maahanmuuttajalla on jo ennestään tiedossa osoite, johon hän muuttaa, toimenpide-ehdotuksessa todetaan.

– Suomen lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että kotikunta voitaisiin myöntää Migrin lupaprosessien yhteydessä ja tarvittaessa myös sellaiseen osoitteeseen, joka on luonteeltaan väliaikainen. Maahanmuuttajan osoitteeksi voitaisiin tarvittaessa myös rekisteröidä osoite, jossa henkilö sillä hetkellä asuu, kun varsinaista kotiosoitetta ei vielä ole. Käytännössä Migrillä olisi resurssit toteuttaa kotikunnankin rekisteröinti jo nykytilanteessa, sillä lupaprosessien yhteydessä väestörekisteriin kirjataan muitakin tietoja Migrin toimesta.

– Lähtökohdan on oltava se, että tärkeät kunnalliset palvelut ja niiden kartoittaminen sekä käyttöönottaminen voidaan aloittaa sujuvasti jo ennen maahantuloa.

”Paljon tekemistä asenteiden tasolla”

Seminaarissa käytiin myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat kansanedustajat Sakari Puisto, ps., Nasima Razmyar, sd., ja Heikki Vestman, kok.

Razmyar kritisoi hallituksen suunnitelemaa niin sanottua kolmen kuukauden työttömyyssääntöä. Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleva joutuu työttömäksi eikä löydä uutta työpaikkaa kolmessa kuukaudessa, Suomesta joutuisi jatkossa poistumaan. Erityisosaajilla, startup-yrittäjillä sekä ICT-asiantuntijoilla tulee olemaan kuusi kuukautta aikaa etsiä uusi työ ennen kuin maasta joutuisi poistumaan.

Puiston mukaan kolmen kuukauden raja myös erityisosaajille oli mukana keskustelussa ”vähän valitettavastikin”.

-Siitä saatiin kuuden kuukauden linjaus aikaan, mikä on itse asiassa hyvä. Kolme kuukautta olisi ollut liian karu ja siihen olisi sisältynyt riskejä.

Poliitikot olivat yhtä mieltä erityisesti siitä, että ulkomaisen osaajan saamiseksi tämän koko perheellä on oltava hyvä olla, eli palvelujen on oltava kohdillaan.

-Siinä vaiheessa, kun mietitään, pitäisikö lähteä jonnekin muualle, on niin syvät juuret yhteiskunnassa saatu ja asettauduttu, että on vaikea muuttaa täältä pois. Eli nimenomaan myös puolisoiden ja perheiden kannalta Suomi olisi hyvä, monipuolinen ja  elämään rikkautta tuottava maa, totesi Razmyar, kun keskustelijoita pyydettiin visioimaan Suomen työperäisen maahanmuuttoprosessin tilaa vuonna 2030.

-Suomen pitää olla avoin yhteiskunta, johon pystyy kiinnittymään ja johon myös kiinnittyy, komppasi Vestman.

-Meillä pitää päästä osaksi tätä yhteiskuntaa, ja siinä on itse asiassa vielä aika paljon tekemistä asenteiden tasolla, mutta toisaalta myös siinä, että meillä pitää edellyttää tiettyjä asioita. Parhaiten suomalaisen yhteiskunnan osaksi pääsee, kun opettelee suomen kieltä.

Seitsemän politiikkasuositusta:

– Yhtä tietoa kysytään vain kerran ja palvelu keskitetään yhdelle luukulle

– Vahva tunnistautuminen maahantulon rajamuodollisuuksien yhteydessä

– Maahanmuutto on asiakasprosessi, joten ohjeistuksen tulee olla sen mukaista

– Yhden luukun periaate: palvelut yhdeltä alustalta

– Kotikuntarekisteröinnin ja henkilötunnuksen saamisen nopeuttaminen

– Pankkiasiakkuudet ja asiakkaan tunnistautumiseen liittyvät haasteet – Digitaalisen henkilöllisyyden uudistus on vietävä

Linkki julkaisuun: Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen. Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*