Kuva: Kunta.tv
Kun kunta tai alue pääsee positiivisen kasvun kehälle, erilaiset positiiviset tekijät alkavat ruokkia toisiaan, aluetutkija Timo Aro sanoi. Suuri kysymys on, miten ensimmäiset tekijät saadaan laukaistua.

Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu kasvuun, ja mitä monipuolisempia kasvun tekijät ovat, sen parempi alueen kannalta.

Näin kiteytti viestinsä MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro Kuntaliiton Työllisyystiistai-videoseminaarissa tiistaina.

– Ei ole positiivista rakennemuutoksen aluetta ilman hyvää työpaikkakehitystä. Tässä suhteessa avaimet ovat kaikki alueiden ja kuntien omissa käsissä.

Valtavan haasteen näiden avaimien löytämiselle ja käyttämiselle luo kuitenkin se, että ennusteen mukaan viidessä kunnasta kuudessa työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä.

– Suomi antaa merkittävän kilpailu- ja kasvuedun kilpaileville maille pelkästään tämän demografisen muutoksen kautta, Aro totesi.

– Jopa Helsingin seudulla, joka on kaikilla mittareilla Suomen kärkeä, ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä olisi käytännössä tasapainossa, Aro muistutti.

Puheenvuorossaan Aro esitteli karttaa, jossa näkyi kunnittain se, miten työikäisen väestön väheneminen on osunut Suomeen. Työikäisten 20-64-vuotiaiden määrä on tällä vuosikymmenellä vähentynyt joka vuosi. Yhteensä vähennys on noin 60 000 työikäistä.

Ne alueet, joissa  työikäisen väestön määrä on kasvanut, muodostavat noin 10 prosenttia maan pinta-alasta.

– Yleiskuva on se, että työikäisen väestön määrän väheneminen tulee olemaan todella monen alueen iso kysymys.

Edessä 12 kovaa vuotta

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella Aro on laskenut, että  tulevien 12 vuoden aikana, vuoteen 2030 mennessä, 164 kunnassa työikäinen väestö vähenee yli 15 prosenttia.

Kasvua on vain 49 kunnassa, ja vain kolmessa kunnassa kasvu on yli 15 prosenttia. 17 kunnassa kasvu on 5-15 prosenttia ja 29 kunnassa kasvu on enintään 4,9 prosenttia.

Alueellisesti kasvu keskittyy pääkaupunkisseudulle (kasvu 63 000 työikäistä).

– Miettikää kuntien tai alueiden panostuksia työllisyyteen tulevien vuosien aikana, kun tilanne on se, että toisilla alueilla työikäisen väestön määrä kasvaa, mikä tarkoittaa että verotulokehitys säilyy kohtuullisena ja ostovoima hyvänä, ja samaan aikaan on kolmasosa sellaisia kuntia, joissa työikäisen väestön määrä vähenee yli 10 prosentilla kohtuullisen lyhyellä aikavälillä. Tämä on iso haaste elinvoiman kannalta, Aro sanoi.

Mitä punaisempi alue kartassa, sitä enemmän työikäistä väestöä menetetään vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaan. Kasvua ennustetaan vain 49 kuntaan. (Kuva: Timo Aro / MDI)

Rakennemuutos on mahdollisuus

Huolimatta edessä olevista vakavista haasteista rakennemuutovauhtia ei pidä tasapainoisen aluekehityksen nimissä säädellä, Aro sanoi.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ei pidä puuttua millään tavoin. Se on asia joka on alueiden omissa käsissä. Näen että jokaiselle alueelle rakennemuutos on enemmän mahdollisuus, koska se pakottaa alueet keksimään itsensä uudelleen, löytämään omat vahvuutensa.

– Itse asiassa paras ohje, jonka olen saanut rakennemuutosalueelle, on älä luota vieraaseen apuun; tarkoittaa että itse on löydettävä vahvuudet ja kyettävä panostamaan niihin.

Aron kanssa keskustellut Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen muistutti, että kun edellytyksiä on, rakennemuutosta pitää tukea.

– Positiivisen rakennemuutoksen alueilla Suomessa toimia on tehtävä, joilla pystytään hedelmiä paremmin korjaamaan.

Aro oli samaa mieltä.

– Posiviitisen rakennemuutoksen alueet tarvitsevat toimintansa vauhdittamista, se on ihan selvä asia.

Esimerkkinä Aro otti Rauman, joka siirtyi äkillisestä rakennemuutoksesta välittömästi positiivseen rakennemuutokseen.

– He eivät paljon kyselleet muilta apuja tai lupia, vaan käärivät hinasa ja ryhtyivät toimeen.

– Vaikka on isot reformit käynnissä, jokaisen alueen ja kunnan menestymisen kannalta työpaikka- ja työllisyys kehitys on todella paljon omissa käsissä: oman alueen päätöksistä, resursseista, panostamisesta riippuu hyvin paljon se, kuinka elinvoimainen alue on tästä näkökulmasta.

Jarkko Huovinen muistutti, että elinvoiman kehitys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kunnalla on oltava visio, mihin alueen kasvu perustuu, millä asioilla se haluaa olla vetovoimainen, keitä se haluaa alueelle muuttavan ja siellä pysyvän.

– Näen että tämä on kuntapuolen elinvoiman ihan ydinasia: mitä tavoitellaan ja millä toimenpiteillä mennään kohti tavoitetta.

Elinvoimaa, siis kasvua

Yksinkertaistaen elinvoima tarkoittaa Timo Aron mielestä kasvua. Ja puhe pitäisikin kääntää voimakkaammin kasvuun kasvun tukemiseen.

– Itse asiassa suomen kielen kannalta kasvu voisi olla paljon parempi kuin käyttää elinvoima-sanaa tai positiivista rakennemuutosta.

Aro muistutti, että usein käsitellään alueen kehitystä yhden tai kahden tekijän näkökulmasta ja tehdään aika isoja johtopäätöksiä sen perusteella.

– Vähintään yhtä tärkeää on nähdä tämä kokonaisuus. Kasvun eri osatekijät ovat eri alueiden näkökulmasta tärkeitä.

– On alueita joissa kaikki ovat positiivisia. Mutta suurin osa on sellaisia alueita, joissa yksi tai kaksi on positiivisia, osa neutraaleja, jotkut saattavat olla miinusmerkkisiä, negatiivisia.

Työpaikkojen lisääminen tai yritysten lisääminen voi toimia laukaisijana ”elinvoiman onnenpyörässä”, jossa on useita tekijöitä, jotka toteutuessaan lisäävät alueen kasvua.

Tekijöitä ovat esimerkiksi ”lisää palveluita” tai ”lisää opiskelijoita”.

Aron mukaan moni alue on siinä tilanteessa, että kun yksi positiivinen osatekijä on päällä, se vaikuttaa myönteisesti toiseen, ja se toinen taas kolmanteen.

– Sellaiset alueet jotka pysyvät positiivisen kasvun kehällä, heillä on lähtökohtaisesti kilpailuetu moneen muuhun alueeseen verrattuna.

Toisaalta on muistettava, että monilla alueilla ja monissa kunnissa kehä kulkee päinvastaiseen suuntaan: negatiivinen työpaikkakehitys, negatiivinen väestökehitys, vähemmän verotuloja, vähemmän palveluita ja niin edelleen.

– Kun puhutaan rakennemuutoksesta, kysymys on siitä, miten alueet onnistuvat pääsemään positiivisen kasvun kehälle, mitkä toimivat laukaisevina tekijöinä? Ja jos alue joutuu supistuvaan noidankehään, mitkä ovat sellaisia asioita, jotka auttava pääsemään sieltä pois?

Aiheesta aiemmin:

Naiset, lapset ja maahanmuuttajat pelastavat kunnan

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*