Kuva: Pixabay

Kuntaliitto on alentanut ennustettaan kuntien tämän vuoden tuloverokertymästä. Alenema on 400 miljoonaa euroa aiemmin ennustetusta. Jos ennuste toteutuu, tuo summa olisi siirtymässä vuoden 2020 verotulokertymään.

Nyt kunnissa pohditaan, paljonko kertymä tänä vuonna on, paljonko se on ensi vuonna, miten kertymät kirjataan. Ja millä perusteilla ensi vuoden budjettia laaditaan, tai millä rahoitetaan investoinnit joihin näyttääkin olevan tänä vuonna luultua vähemmän rahaa.

– Tämä on kuntien taloussuunnittelun kannalta tosi hankala paikka, sanoo verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta.

Kuntaliiton arvion mukaan esimerkiksi Helsingissä verokertymän alenema tältä vuodelta olisi lähes 55 miljoonaa euroa, Turussa 13 miljoonaa, Jyväskylässä lähes 10 miljoonaa, Vaasassa ja Joensuussa vajaa 5 miljoonaa, Kajaanissa 2,5 miljoonaa, Haminassa 1,5 miljoonaa euroa ja Savukoskella 59 000 euroa.

Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola tuskaili Twitterissä taloussuunnittelun vaikeutta tuoreen ennusteen perusteella.

Tulorekisterin käyttöönotto takkusi

Ennusteen dramaattisen alenemisen taustalla ovat ongelmat tulorekisterin käytössä.

Ensimmäistä vuotta käytössä oleva järjestelmä ei ole toiminut kunnolla ja tilityksiä on jäänyt uupumaan.

Tulorekisterin käyttöönotto on ollut erittäin haasteellista, aiheuttanut valtavan määrän ylityötunteja ja uuvuttanut työntekijöitä, ja loppuvuosi menee ongelmia korjatessa, kuvailee Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen.

Teknisten ongelmien takia palkanlaskentaohjelmasta eivät tiedot siirtyneet tulorekisterijärjestelmään ennen kuin vasta helmikuussa.

Ongelmat tammi-maaliskuussa olivat niin suuria, että Kuntaliiton tuore ennuste ei tullut Suomalaiselle varsinaisesti yllätyksenä.

– Pelon sekaisin tuntein odotin, mitä tämä tarkoittaa valtakunnallisesti ja kuinka paljon verotuksia jää kunnilta tältä vuodelta saamatta. Euromääräisiä ennusteita en uskaltanut edes ajatella.

Tuore ennuste on herättänyt huolta ja epävarmuutta kunnissa laajalti.

– Varmasti kunnissa, joissa taloudellinen tilanne on tiukka ja on valmiiksi alijäämäinen talousarvio, tilanne on todella hankala, Eeva Suomalainen sanoo.

Iisalmen tilanne näyttää siedettävältä, sillä investointiohjelma toteutuu ennakoitua pienempänä useiden hankkeiden viivästymisten vuoksi. Ennusteen mukaan kaupungin verotulot ovat jäämässä reilun miljoonan odotetusta.

– Jos se jää noin miljoonaan vajeeseen, arviomme että selviämme siitä. Mutta monessa paikassa voi olla todella tiukka tilanne. Ja tämä voi aiheuttaa jopa sen, että kunnat tekevät ennakoitua enemmän alijäämäisiä tilinpäätöksiä tältä vuodelta. Ja kassanhallinan kannalta voi olla maksuvalmiuden kanssa haasteita.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen kertoi Twitterissä veroennusteen heikentävän kaupungin tämän vuoden tulosta 4 miljoonaa euroa.

Tulorekisterin käytössä on ollut alusta asti suuria ongelmia esimerkiksi täsmäytysten kanssa, eikä tulorekisteri ei ole ymmärtänyt lainkaan esimerkiksi nollapalkkoja tai miinuspalkkoja, sanoo IIsalmen kaupungin kirjanpitopäällikkö Tarja Säisä.

– Tulorekisteristä ei saanut listoja, joita olisi voinut täsmätä meidän järjestelmästä saatuihin tietoihin. Jos halusi raportin, piti erikseen tilata se ja sitä piti odottaa pahimmillaan viikkoja.

– Kun korjauksia tehdään koko ajan takautuvasti, tilanne ei ole missään vaiheessa stabiili, Säisä kuvailee.

Eeva Suomalainen muistuttaa, että tulorekisteri sinänsä on hyvä työkalu ja helpottaa työtä – kunhan se alkaa toimia.

– Suomessa kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentaohjelmia on useita. Kun puhutaan erilaisista teknisistä ympäristöistä ja niiden yhteensopivuudessa valtakunnalliseen järjestelmään, on selvää että haasteita tulee.

Ongelmat kartoitetaan

Eeva Suomalaisen tavoin Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että tulorekisteri on hyödyllinen työkalu toimiessaan.

– Mutta se on otettu käyttöön ilman että toimivuutta on kunnolla testattu.

Männikön mielestä tilanne on kunnille kohtuuton, kun ne itsestään riippumattomista syistä joutuvat sijaiskärsijöiksi.

– Tämä on hyvä huono esimerkki siitä, miten uudistuksia ei pitäisi tehdä ennen kuin ne on koeponnistettu, että ei pääse syntymään tämäntyyppisiä tilanteita.

Verohallinnon tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström muistuttaa, että tulorekisteriin on tehty reilut 30 miljoonaa tulotietoilmoitusta.

– On meillä onnistujiakin ollut ilmoittamisessa.

Tulorekisterin testaus alkoi maaliskuussa 2018, ja ongelmia tuottaneiden asioiden parantamista työstetään koko ajan, Holmström sanoo.

Holmströmin mukaan kaikki kunnat ovat pystyneet ilmoittaman tietoja tulorekisteriin. Hän toivoo, että kunnat olisivat yhteydessä tulorekisteriyksikköön, jos ilmoittamisessa on ongelmia.

– Sillä tavalla voisimme heitä auttaa ilmoittamishaasteissa.

Torstaina verohallinto käynnistää yhteydenotot kuntiin, joilta puuttuu vielä merkittävä määrä ilmoituksia.

– Kontaktoimme kuntien talousjohtoa, jotta kuulisimme, missä haasteet ovat.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kommentoi tilannetta keskiviikkona Twitterissä.

Edessä lainan otto?

Jukka Männikkö ennustaa, että verokertymäennusteen aleneman vuoksi  lähiviikkoina saadaan lukea aika surkeita arvioita kuntien ja kaupunkien talouden toteutumasta.

– Jos ennuste näin toteutuu, on tilanne äärimmäisen tuskallinen vähän joka puolella. Edessä voi olla lainan otto verokertymän romahtaessa ennakoidusta tänä vuonna investointien rahoittamiseksi, Männikkö sanoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä on eräänlainen verotuksen rytmihäriö, joka vääristää kahden vuoden vertailutietoja ja tekee ennustamisesta äärimmäisen vaikeaa.

– Kunnissa ongelma on äärimmäisen iso, kun ensi vuoden verotuloista pitäisi antaa arvio päätöksentekijöille.
Männikön mukaan nyt olisi tärkeä saada tietoa siitä, kuinka ja missä vaiheessa tämä ratkaistaan.

– Ja jos tälle vuodelle kuuluvia verotuloja siirtyy tilitettäväksi ensi vuodelle, kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta täytyy saada linjausta siitä, voidaanko kirjata ensi vuoden tilitettävistä tuloista kirjata tälle vuodelle, niin se ei vääristäisi niin paljon kahden eri vuoden verotulojen toteutumista tai kuntien tulosten todellista vaikutusta.

Kuntaliiton Pekka Montell on samaa mieltä, että linjauksia kaivataan pian.

– Ilmoittajat kaipaavat tukea, että saadaan päivityksiä ohjelmistoihin,ja jotain tukea tulorekisteripuolelta, että saadaan ilmoitukset kunnolla sisään. Ja että saataisiin resurssitehokkasti  siirrettyä se, mitä ei alkuvuonna saatu ilmoitettua.

On periaatteessa mahdollista, että ennuste oikenee loppuvuonna, mutta signaaleja sellaisesta ei ole.

– Emme voi tarjota näkemystä, että tämä olisi katoamassa nopeasti.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki mietti Twitterissä, missä kuntien puuttuvat 400 miljoonaa euroa ovat.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Sama vika kaikissa valtion lanseeraamissa uusissa tietojärjestelmissä. Systeemit ei toimi ja kuntien työ häiriintyy kuukausien ajaksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*