Vaikka Tuusniemi ponnistaa plussalle, negatiivisen valtionosuuden kuntien määrä kasvaa vuonna 2024 jo kymmeneen - tämän verran kuntien olisi maksettava valtiolle takaisin
Kaavin kunta myi terveysasemansa Attendolle vuonna 2018. Sote-uudistuksen rahoitusmekanismit merkitsevät nyt sitä, että Kaavin valtionosuus vuonna 2023 näyttää painuvan yli puoli miljoonaa euroa miinukselle. Kuva: Helena Miettinen
Negatiivisen valtionosuuden kuntien määrä on kasvamassa ensi vuonna kuudesta kymmeneen huolimatta siitä, että tänä vuonna miinukselle jäänyt Tuusniemi muuttuu ensi vuonna yhteenalaskettujen valtionosuuksien listauksessa saajapuoleksi 5.9. julkaistujen tuoreimpien laskelmien mukaan.
Hyvinvointialueuudistuksen rahoitukseen tasausmekanismien vuoksi kuntien valtionosuudet heittelevät merkittävästikin. Osana sote-uudistusta päätettiin, että veronmaksajien verotus ei saa kiristyä, hyvinvointialueille siirtyy rahoitusta siirtyviä kustannuksia vastaavasti ja valtio ei osallistu uudistuksen talousvaikutusten tasaamiseen.
Joillakin kunnilla tämä siis merkitsee yhteenlasketun valtionosuuden painumista miinukselle, ne siis joutuvat maksamaan valtiolle sen sijaan että saisivat rahaa palvelujen järjestämiseen.
Uusia tulokkaita maksajapuolella on viisi, ja nyt mukana on myös kaupunkeja: Kouvola, Hamina, Kemi ja Hanko ovat uusina kuntina laskelmissa miinuksella. Kouvolalle olisi tuoreimman laskelman mukaan tulossa lähes viiden miljoonan euron lasku.
Tilanne on herättänyt runsaasti sekä huolta että kritiikkiä kunnissa. Mekaaninen tarkastelu on koettu monessa kunnassa sekä järjenvastaiseksi että epäreiluksi. Jotkut kunnat kokevat joutuvansa maksamaan siitä, että ovat ennen sote-uudistusta hoitaneet palvelunsa kuntoon. Edellä mainittujen kaupunkien lisäksi viides uusi kunta negatiivisten vos-kuntien joukossa on Tuusniemen naapurikunta Kaavi.
-Tuusniemi ja Kaavi ovat kärjessä monissa valtakunnallisissa sote-mittareissa, kuten sairastavuusindeksissä ja päihde- ja mielenterveysongelmissa. Ylipäätään sote-uudistuksen vaikutuksia tasaavat elementit leikkaavat kymmenen pohjoissavolaisen kunnan valtionosuutta. Valtionosuusleikkauksen määrä vaihtelee kunnittain 90 000 eurosta lähes 17 miljoonaan euroon (44–769 €/asukas), kirjoitti Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen, kesk., blogissaan maaliskuussa tämän vuoden tilanteesta.
Kokkosen maintsemista kunnista Tuusniemen tilanne siis muuttuu ensi vuonna parempaan, mutta Kaavi menettää reippaasti valtionosuuksia ja jää miinukselle 559 020 euroa. Tuusniemellekään ei jättipottia ole tulossa: valtionosuuksia se on saamassa yhteensä reilut 50 000 euroa.
Ahvenfile väärässä kurkussa
Pertunmaa on yksi kunnista, joka on tänä vuonna maksajan puolella ja jatkaa siellä ensi vuonnakin. Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen kuvailee blogissaan hänellä menneen ”Suonteen ahvenfile kurkkuun”, kun hän kuuli tulevasta laskusta ennen hyvinvointialueuudistuksen voimaantuloa.
-Uutinen oli järkyttävä, Ruotsalainen kirjoittaa.
-VM [valtiovarainministeriö] lähetti ensimmäisen valtionosuuslaskun tammikuussa. Seuraavana ilmestyi perintäkirje viiden euron lisällä. Kunta toimi rapsakkaasti ja toimitti kunnanvaltuuston päätöksellä oikaisuvaatimuksen vm:ään 20.2.2023. Vastaus on saatu. Ei toimenpiteitä. Ei muuten riittänyt, että oikaisuvaatimus tehtiin vm:ään vaan erillinen oikaisuvaatimus piti tehdä opetus- ja kulttuuriministeriöön (okm). Merkittävin negatiivinen valtionosuus menee okm:n piikkiin. Vastausta ei ole tullut, Ruotsalainen kirjoitti heinäkuussa.
Tuolloin Ruotsalainen ja muut samassa tilanteessa olevat kuntajohtajat suunnittelivat elokuulle vierailua kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen, kok., luo keskustelemaan tilanteesta. Esityksenä valtion suuntaan on, että miinusmerkkiset vos-kunnat vapautettaisiin maksamisesta.
Ratkaisu olisi mahdollinen vielä tänä vuonna
Kuntaliitossa on pidetty kohtuuttomana tilannetta, jossa palvelujen järjestäjä eli kunta joutuu maksamaan valtiolle.
-Tämä on ehdottomasti asia, joka pitää ratkaista heti ja saada uusi malli jo ensi vuodelle, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoi Kuntalehdelle aiemmin tällä viikolla.
-Käytännössä tämän vuoden osalta ainoa vaihtoehto olisi jakaa raha takaisin harkinnanvaraisena vos-korotuksena vuoden lopussa. Ensi vuodelle ehtisi lakimuutoksenkin tehdä. Se olisi simppeli tehdä eli kirjattaisiin vain, että kunnan valtionosuus ei voi olla vähemmän kuin 0, sanoo Kuntaliiton valtionosuusasiantuntija Olli Riikonen.
Kuntien aktiivisuus asiassa lienee vaikuttanut ainakin sen verran, että asiasta on saatu kirjaus hallitusohjelmaan: ”Arvioidaan mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen.”
Toistaiseksi VM:ssä ei ole tietoa konkretiasta, eli lakimuutoksesta tai muusta ratkaisusta, jolla negatiivisen valtionosuuden kuntien tilanteeseen reagoitaisiin.
Pienimmät yhteenlasketut valtionosuudet vuonna 2024 (suluissa muutos vuodesta 2023) sekä valtionosuuden määrä per asukas 5.9. ennusteen mukaan.
- Kouvola -4 880 052 € (-21 710 945 €) -62 €/as (-271 €)
- Eurajoki -4 851 408 € (-873 489 €), -527 €/as. (-101 €)
- Hamina -3 090 475 € (-5 555 119 €), -158 €/as. (-283 €)
- Kemi – 1 673 959 € (-2 139 183 €), -86 €/as. (-109 €)
- Harjavalta – 1 571 603 € (-415 354 €), -233 €/as. (-62 €)
- Hanko -1 375 598 € (-1 467 066 €), -176 €/as. (-187 €)
- Kaskinen -1 020 855 € (+30 188 €), -813 €/as. (+3 €)
- Kaavi -559 020 € (-604 429 €), -208 €/as. (-224 €)
- Pertunmaa -512 051 € (-164 837 €), -320 €/as. (-109 €)
- Kustavi -279 520 € (+78 304 €), -294 €/as. (+74 €)
TAUSTA:
Kuntalaissa sanotaan: ”Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu.
Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.
Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä.”
Lue myös: