”Alkaa näyttää siltä, että sote-uudistuksen hintalappu muodostuu yksittäiselle kunnalle kohtuuttomaksi” – Tarkentuneet laskelmat vuoden 2024 valtionosuuksista julki, kuntakohtaiset erot huomattavia
Hyvinvointialueuudistuksen hintalapusta on muodostumassa yksittäiselle kunnalle kohtuuttoman iso, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen arvioi.
Kuntaliitto julkaisi tiistaina päivitetyt kuntakohtaiset valtionosuudet ja veroennustekehikon vuodelle 2024.
Päivityksessä nousevat esiin suuret kuntakohtaiset erot valtionosuuksissa. Kesällä ilmennyt notkahdus Suomen taloudessa mm. teollisuuden ja rakennusalan vaikeuksien takia sekä suuriyrityksen pienentyneiden tuotto-odotusten vuoksi on huomioitu Kuntaliiton elokuun veroennustekehikossa.
– Uudet tiedot valtionosuuksien vähenemisestä tekevät ensi vuoden talousarvion valmistelusta entistä vaikeampaa, Sanna Lehtonen sanoo.
Osana sote-uudistusta päätettiin, että veronmaksajien verotus ei saa kiristyä, hyvinvointialueille siirtyy rahoitusta siirtyviä kustannuksia vastaavasti ja valtio ei osallistu uudistuksen talousvaikutusten tasaamiseen.
– Kunnat yksin ja viime kädessä kuntien sivistystoimi joutuvat kantamaan kaiken vastuun hallintohistorian suurimman uudistuksen talousvaikutuksista. Toki tämä oli poliittinen arvovalinta, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että uudistuksen hintalappu muodostuu yksittäiselle kunnalle kohtuuttomaksi, Lehtonen sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.
Kymenlaakson näkymä murheellinen
Maakunnittain tarkasteltuna ylivoimainen häviäjä on Kymenlaakso, jonka kuntien yhteenlasketut valtionosuudet per asukas alenevat 294 euroa. Koko Manner-Suomen tasolla muutos per asukas on -48 euroa.
Kymenlaakson kuntien yhteenlaskettu euromääräinen valtionosuus putoaa tämän vuoden 51,5 miljoonasta eurosta ensi vuonna 4,6 miljoonaan (-91,1 %).
Maakunnan kaupungeista kaksi, Kouvola ja Hamina, liittyvät ensi vuonna negatiivisen valtionosuuden kuntiin, joiden määrä kasvaa kymmeneen tämänvuotisesta kuudesta.
Kouvola miinus on 5 miljoonaa euroa, Haminalla reilut 3 miljoonaa. Kouvola saa ensi vuonna valtionosuuksia yli 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
– Kymenlaakson tilanne maakunnallisesti tarkasteltuna on kokonaisuutena murheellinen, valtionosuuksia ei juuri jää jäljelle, sanoo Kuntaliiton valtionosuusasioiden erityisasiantuntija Olli Riikonen.
”Voittaja” sote-palvelujen järjestäjäalueista on Helsinki, joka ainoana kaupunkina vastaa itse palvelujen järjestämisestä.
Helsingin valtionosuuspotti kasvaa tämänvuotisesta yli kolmanneksella ja on reilut 66 miljoonaa euroa. Asukasta kohden Helsinki saa valtionosuutta ensi vuonna 97 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Kuntien osuudet maakunnittain/hyvinvointialueittain 2023-2024 (kuva Kuntaliiton laskelmataulukosta)
Eniten valtionosuuksia yhteensä 2024 saavat kunnat (muutos vuodesta 2023), yhteissumma ja euroa per asukas 5.9. laskelman mukaan
- Espoo 399 071 087 € (+43 578 037 €), 1 307 €/as. (+12,3%, +111€)
- Helsinki 260 924 003 € (+66 199 780 €), 393 €/as. (+34,7 %, + 97 €)
- Vantaa 178 762 002 € (+ 1 022 619 €), 736 €/as. (+ 0,6 %, -7 €)
- Oulu 114 184 383 € (-3 927 726 €), 539 €/as. (-3,3 %, – 25 €)
- Tampere 78 162 978 € (+21 998 505 €), 314 €/as. (+39,2 %, +84 €)
- Lahti 75 981 298 € (-14 024 345 €), 632 €/as. (-15,6 %, -118 €)
- Turku 67 230 467 € (-12 328 677 €), 340 €/as. (-15,5 %, -68 €)
- Kajaani 48 893 325 € (+ 1 987 905 €), 1 347 (+4,2 %, +62 €)
- Porvoo 47 443 697 € (+54 450 €), 926 €/as. (+0,1 %, 0 €)
- Joensuu 41 842 952 € (-14 131 458 €), 540 €/as. (-25,2 %, -185 €)
Eniten valtionosuuksia yhteensä vuonna 2024 menettävät kunnat verrattuna vuoteen 2023 (muutos per asukas) 5.9. laskelman mukaan
- Jyväskylä -27 218576 € (-190€/as.)
- Kouvola -21 710 945 € (-271 €/as.)
- Kotka -17 751 014 € (-345 €/as.)
- Joensuu -14 131 458 € (-185 €/as.)
- Lahti -14 024 345 € (-118 €/as.)
- Turku -12 328 677 € (-68 €/as.)
- Vaasa -11 795 986 € (-177 €/as.)
- Rauma -10 209 697 € (-260 €/as.)
- Pori -9 548 234 € (-114 €/as.)
- Hyvinkää -8 517 506 € (-181 €/as.)
Kuva tarkentuu
Tuoreet laskelmat alkavat muutenkin selventää kuvaa siitä, mitä sote-uudistus kunnille taloudellisesti merkitsee.
Valtiovarainministeriö päivitti sote-uudistuksen siirtolaskelmat 31. elokuuta. Laskelma ennakoi kuntien valtionosuuksien vähenevän yli 250 miljoonaa euroa eli keskimäärin 48 euroa asukasta kohden vuonna 2024 kuluvaan vuoteen verrattuna. Sote-uudistuksen tasauserien muutokset selittävät valtaosan valtionosuuden pienenemisestä.
Lopullinen siirtolaskelma julkaistaan marraskuussa, mutta Kuntaliiton arvion mukaan vastikään julkaistu arvio on hyvin lähellä lopullisia lukuja.
Elokuun laskelmapäivityksen merkittävin muutos aiempaan oli hyvinvointialueille siirtyvien menojen päivittyminen vuoden 2022 tilinpäätöksen ennakkotiedoista lopullisiin tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätösten ennakkotiedoista sote-kustannukset vielä kasvoivat, mikä heikentää monen kunnan valtionosuutta verrattuna ensimmäiseen ennakkolaskelmaan.
– Yleisin syy sille, miksi yksittäisen kunnan valtionosuuseurot ovat muuttuneet, on ero kyseisen kunnan sote-menoissa talousarvion ja tilinpäätöksen välillä vuonna 2022, tiivistää Olli Riikonen.
Koko maan tasolla kuntien tilinpäätöksissä oli lähes 700 miljoonaa enemmän hyvinvointialueille siirtyviä menoja talousarvioihin verrattuna. Eniten siirtyvät menot olivat kasvaneet Koski Tl:ssä (500 €/asukas), Pyhärannassa (499 €/asukas) ja Posiolla (472 €/asukas).
Verotulojen kasvu ei riitä kasvavien menojen rahoitukseen
Valtionosuuksiin vaikuttaa osaltaan myös verotulojen kehitys.
Kuntien verotulot kehittyivät positiivisesti vuonna 2022., ja sote-uudistuksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä vuonna 2023.
Vaikka siirtolaskelma nyt tarkistetaan, veroprosenttileikkausta ei enää muuteta.
– Vaikka veropohja on vahvistunut ja 12,64 %-yksikköä tuottaa euroissa aiempaa enemmän, ei verotulojen kasvu riitä kattamaan sote-menojen kasvua, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen sanoo.
– Puuttuvat eurot otetaan kuntien valtionosuudesta asukaskohtaisesti yhtä suurella noin 40 euron asukaskohtaisella leikkauksella, jonka lisäksi vuoden 2023 valtionosuuksia oikaistaan takautuvasti noin 20 eurolla asukasta kohden vuosina 2024 ja 2025.
Tämä valtionosuusleikkaus koskee kaikkia kuntia.
Yksittäisen kunnan valtionosuuksissa on sote-laskelmien muututtua vielä huomattavasti suurempia heilahduksia. Kaikkiaan 163 kunnan valtionosuudet heikkenevät enemmän kuin tuon 60 euroa asukasta kohti tähän vuoteen verrattuna, 47 kunnalla jopa yli 200 euroa asukasta kohti. Toisaalta 80 kunnan valtionosuudet kasvavat tähän vuoteen verrattuna, 10 kunnalla yli 200 euroa asukasta kohti.
Juttua muokattu 8.9. klo 7.45: lisätty lista eniten valtionosuuksia menettävistä kunnista.
Lue myös:
