Vaikuttiko ”yksittäinen huono sijoitusvuosi” todella valtionosuuksiin pysyvästi? – Näin VM selitti valtionosuusleikkauksen taustaa
Kunnista siirtyy sote-uudistuksen myötä kustannuksia hyvinvointialueille 22 miljardia euroa. Kuva: Pixabay
Kuntataloutta ravistelevan vuoden 2024 valtionosuuksien yllättävän lisävähennyksen tarkat taustat eivät selvinneet keskiviikkona valtiovarainministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa, mutta täysin selväksi kävi lähinnä se, että kuntatalouden rahoitusjärjestelmä vaatii mahdollisimman pian perusteellisen remontin.
Kunnat perjantai-iltana shokeerannut VM:n tiedote yllättävästä ensi vuoden vos-vähennyksestä lientyi maanantai-iltana jaksotetuksi kolmelle vuodelle vuodesta 2025 alkaen, mutta pehmennyksestä huolimatta isku pysyy kovana.
Vastoin aiempia arveluita pääomaverotuoton alenema ei ollutkaan merkittävin tekijä sote-siirtolaskelman ja valtionosuuslaskelman muutoksessa.
-Ennusteessa oli myös liikaa pääomatuloja, mutta sen vaikutus suhteessa kunnallisveron määrään on osoittautunut suhteellisen pieneksi, finanssineuvos Filip Kjellberg VM:stä totesi Teamsissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Järvikare: Tulonsaajarakenteen muutos mahdoton ennustaa
Myös VM:n vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare tarkensi aiempia julkisuudessa antamiaan lausuntoja, joista tehdyt tulkinnat eivät täysin näytä pitävän paikkaansa.
Järvikare viittasi sunnuntain Helsingin Sanomien juttuun, jossa todettiin muun muassa näyttävän siltä, että yksittäinen huono sijoitusvuosi muutti valtionosuuksia pysyvästi, kun suurin vaikutus tulisi vuoden 2022 pääomaveroista. Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Järvikare kiisti puhuneensa sijoitusvuodesta ”yhtään mitään”.
Järvikaren mukaan aluksi näytti, että suurin vaikutus [valtionosuusvähennykseen] tulisi pääomatulojen ja pääomatuloverojen ennusteen vaikutuksesta. Mutta aineistoa tarkasteltiin enemmän, kävikin ilmi, että suurin vaikutus näyttää tulleen tulonsaajarakenteen muutoksesta ja sitä kautta vähennysten kohdentumisesta.
-Tämä on asia, jota olisi ollut miltei mahdoton saada otetuksi huomioon näissä laskelmissa etukäteen. Vaikka olisi päivitetty ennustetta mihin aikaan tahansa ja otettu alustavia tietoja vielä enemmän huomioon, niin emme olisi pystyneet näkemään tätä tulonsaajarakenteen muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta vähennysten kohdentumiseen, Järvikare sanoi.
– Tämä johtuu siitä, että henkilötasoisia ennakkotietoja ei ole. ja kun vähennykset kohdistuvat henkilötasolla, tätä ei isosta aggregaattiaineistosta pysty näkemään.
Tieto pääomaverotuksen vaikutuksesta ehti hämmentää kuntakenttää ja valtakunnan päättäjiäkin laajalti mm. sosiaalisessa mediassa
Filip Kjellbergin mukaan pääomatulon määrä vaikuttaa esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta ja ennustettu pääomatulojen määrä vaikuttaa joiltain osin listaamattomien yhtiöiden osinkojen kautta valtion ansiotuloveron määrään.
Kunnat tyrmistyttäneeseen laskelmaan on Kjellbergin mukaan vaikuttanut merkittävästi se, että ”työllisyysrakenteessa on tapahtunut jotain”.
– Kunnallisverotuksessa verotettava tulo on pienentynyt, valtionproggressiivista veroa maksavien määrä on pienentynyt aika huomattavasti”.
-Eli työllisyysrakenteessa on tapahtunut jotain. Tämä muutos saattaa vaikuttaa työtulovähennyksen määrään kunnallisverotuksessa. Kunnallisverosta tehtävien henkilöiden määrä on kasvanut miltei 90 000:lla. Eli vuonna 2022 näyttäisi olleen suurempi määrä pienituloisia kuin mitä vanhassa tulopohjassa oli, ja samaan aikaa pienempi määrä verovelvollisia jotka maksavat valtion proggressiivista tuloveroa. Nämä vaikuttavat siirtyvän kunnallisveron määrään.
– Sekin saattaa vaikuttaa, että aiemmin arvion pohjana oli vuoden 2021 valmistunut verotus, joka oli korotettu ennusteen mukaan 2022 tasoon, mutta rakenne oli hieman eri. Ja 2021 oli vielä koronavuosi, joka on vaikuttanut tulojen ja vähennysten muodostamisen. Ylipäätään vähennysten määrä lisääntyi koronarajoitusten jälkeen.
VM: Kunnilta leikattiin verotuloja puoli miljardia liian vähän
VM:n näkemyksen mukaan lopullisiin laskelmiin on vaikuttanut ennen kaikkea kuntien paisuneet sote-kustannukset ennen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille. Lisäksi VM:n näkemyksen mukaan kunnilta olisi itse asiassa pitänyt höylätä kunnalliveroprosentista isompi siivu kuin kesällä 2022 päätetty 12.64 prosenttiyksikköä.
-Vuoden 2022 tasossa tehty laskelma, joka oli päivitetty valmistuneen verotuksen tiedoin
Kunnallisveroprosenttien leikkauksen seurauksena kunnilta valtiolle siirtyvä ansiotuloveron määrä on vahvistunut noin 13,2 miljardiksi euroksi, Kjellberg kertoi.
-Lopullisen toteumatiedon ja eron viimeismipään arvioon on noin 300 miljoonaa euroa. Ja kun huomioidaan kokonaisuus, niin kunnilta leikattu verotuloja 500 miljoonaa euroa kunnallisveroa liian vähän siirtyviin kustannuksiin nähden. Prosentin olisi nykytiedon valossa pitänyt olla jonkin verran yli 13 prosenttia.
300 miljoonan euron heitto, joka tulee kuntien maksettavaksi, johtuu ennustetun ja toteutuneen tulopohjan eroista.
-Aikaisemmin tehdyt arviot ovat perustuneet valtiovarainministeriön ennusteeseen vuoden 2022 tuloista ja veropohjasta.
Valtiovarainministeriön tausta-aineistoa keskiviikon tiedotustilaisuudessa:
