Väitös: Monialainen työkyvyn arviointi toisi kunnille roimat säästöt
Työkyvyn arvioinnissa tulisi kohdistaa tarkemmin katse yksilölliseen tilanteeseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Suuri osa passiivisen työmarkkinatuen kustannuksista olisi säästettävissä, jos pitkäaikaistyöttömien hoito, kuntoutus ja muu sosiaaliturva järjestettäisiin yksilölliseen ja monialaiseen tarveselvitykseen perustuen, päätellään Oulun yliopistossa tänään tarkastettavassa LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerättären väitöskirjassa.
Vuonna 2014 Suomessa oli 353 000 työtöntä ja heille maksettiin erilaisia työttömyysturvaetuuksia 4,7 miljardin euron edestä.
Vuosi sitten, helmikuussa 2015 yhtäjaksoisesti yli 300 päivää työttömänä olleita, kotikuntansa osarahoittaman työmarkkinatuen piiriin kuuluvia oli 80 366 henkilöä. Kunnille koitui näistä työmarkkinatuen osarahoituksista 31 424 313 euron kustannukset yhden kuukauden ajalta.
Väitöksen mukaan työttömän työkykyä arvioitaessa tulisikin huomioida laajasti yksilön kokonaistilanne ja biopsykososiaalinen toimintakyky, eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kerätär kävi tutkimusta varten läpi mm. jokaisen Paltamon kunnan pitkäaikaistyöttömän tilanteen. Tutkimuksessa esitetään ensimmäisen kerran väestötason tutkimustietoa pitkäaikaistyöttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä.
– Vaikka tutkitun kainuulaiskunnan määrällisistä tuloksista ei voi tehdä suoraan koko maata käsittäviä yleistyksiä, ilmiö on todennäköisesti olemassa kaikilla alueilla, väitöksessä sanotaan.
Raija Kerättären väitöstyö: Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä (pdf)
Raija Kerättären haastattelu Ylen Aamu-tv:ssä 15.1.2016
Lue myös:
Heikentynyttä työkykyä ei tunnisteta riittävästi
Täystyöllisyyshanke pudotti Paltamon Kela-sakot
Kunnat haluavat työllisyydenhoidon itselleen
Lindström: Alueuudistus ohjaa työllisyyskokeiluja
Mielenkiintoinen juttu. Itse olen laittomasti irtisanottu Jyväskylän kaupungissa toimivasta Sovatek/Tekevästä noin 5-vuotta sitten ja asiani on edelleen hoitamatta ja puolenvuoden irtisanomisajan palkka saamatta sekä lomarahat, mutta nämä kaverit jotka irtisanoi tekeistui perustein työskentelee edelleen Jyväskylän työllistämisyksikössä ja hyvillä palkoilla. Miksi he voivat toimia näin ja heitä kannustetaan jatkamaan toimintaa? Asiani on ollut jopa kaupunginjohtajan käsittelyssä, mutta vaustaus häneltä oli, että onhan meille perustettu uusi elinkeinoyksikkö. Kaupunginhallituksen puhjohtaja vastaavasti ei reakoi mitenkään tai kokee yhteydenottoni vinoiluna, mutta hänellekin järjestyi paikka hankejohtajana. Misksi syyllistetään työttömiä, kun ne virkamiehet joiden toimialaan kuulu järjestellä meille töitä laiminlyövät tehtävänsä, mutta silti pitävät työpaikkansa? Minua syytettiin tehtävieni laiminlyönnistä ja sain lähteä pöydästä he, miksi tämä sama ei koske heitä? Hyvä veli järjestelmä toimii todella tehokkaasti Jyväskylässä ja jäsenkirjalla toimininen. Me joilla on hyvä koulutus ja vahvaa osaamista olemme tyhjän panttina ja kävelemme pitkin katuja! Tällä touhulla ei suomi ikinä nouse ja pakolaiset eivät täytä meidän osaamistamme. Paljon käytetty kaikenmaailaman kehittämiseen ja kokeiluihin rahaa tuloksetta. Eikö vuosien alamäki kerro jo missä mennään? Haluan työpaikan ja tekoja, jotta selviämme tästä kaaoksesta.
Terveisin
Eira Nylander-Kananen