Mikä on valtionosuuspalapelin vaikeusaste, Arto Sulonen ja Eero Laesterä? – Selvityshenkilöt esittävät Valiokunta-podcastissa toiveen, kuinka seuraava valtionosuusuudistus tulisi hoitaa
Vos-valmistelussa on pyritty luomaan mekanismi jolla voisi arvioida rahoitusperiaatteen toteutuminen yksittäisessä kunnassa. – Aika näyttää, helpottaako se elämää vai vaikeuttaako se elämää. Mutta tällaista perusutuslakivaliokunta on vaatinut ja haluamme kovasti päästä sinne näyyttämään, että meillä on vastaus tähän kysymykseen, Arto Sulonen (vas.) sanoo. Vieressä Eero Laesterä. Kuva: Janne Aulavuori
Palapelin osat on löydetty, mutta vielä on pohdittava, mikä pala mihinkin kohtaan tulee, tarvitaanko uusia paloja ja otetaanko joitakin paloja pois.
Näin kuvailee kunnille merkittävän peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen tilannetta selvityshenkilö Arto Sulonen Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa.
-Sanoisin että eri asioihin kokonaisuudet alkaa olla hallussa, mutta kaikkihan täytyy vielä laskelmilla testata ja arvioida.
Sulonen johtaa työryhmää, joka paraikaa valmistelee hallituksen esitystä uudistuksesta. Työryhmään kuuluva toinen selvityshenkilö Eero Laesterä on laatinut selvityksiä uudistuksia varten ja tutustunut siis myös palapelin paloihin
– Minulla on ollut kunnia kääntää niitä väärinpäin olevia paloja toiseen asentoon oikeinpäin, ja joka kerta kun käännän jonkun palan oikeampaan asentoon, huomataan että maailma ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin ollaan tähän saakka ajateltu, Laesterä sanoo Valiokunta-podcastissa.
Uudistus on ”nollasummapeliä”, eli lisää rahaa ei ole tulossa. Uudistuksen voittajia tai häviäjiä on vielä varhaista ennakoida, kun kriteerit ja laskelmat ovat vielä avoinna, Sulonen ja Laesterä sanovat.
Arto Sulonen kertoo podcastissa, mitkä asiat tullevat herättämään eniten poliittista keskustelua.
Toisaalta on helpompiakin asioita ratkottavana, sellaisia jotka eivät ole poliittisesti herkkiä mutta jotka ovat merkittäviä. Tällainen on esimerkiksi kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista, jolla ei varsinaisesti ole tekemistä nykyisten palvelujen rahoitusjärjestelmän kanssa.
– Ollaan ajateltu sellaista mallia, jossa siirryttäisiin suoraan Kela-laskutukseen, Sulonen kertoo.
Sulonen korostaa, että loppujen lopuksi myös peruspalvelujen valtionosuusuudistus itsessään on vain yksi palanen kuntien rahoitusjärjestelmän isossa pelissä.
-Uudistus käsittelee vain yhtä kulmaa kuntien taloudesta ja vain yhtä kulmaa oikeastaan kuntien valtionrahoituksestakin.
Pitäisi valmistella yhtenä kokonaisuutena
Peruspalvelujen valtionosuudet ovat valtiovarainministeriön alla, toisaalla opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia, joiden alla ovat mm. taide, liikunta ja perusopetuksen lisärahoitus, hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Sulonen sanoo myös ymmärtävänsä suuret odotukset.
– Kun tämmöisiä uudistuksia tehdään, kai se minimi pitäisi olla, että edes valtionosuuksia käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Nyt huolimatta ministeriöiden välisestä hyvästä yhteistyöstä on lokeroitumista ja sektoroitumista turhan paljon valmistelussa, Sulonen sanoo.
– Kokonaisvaltaisempaa uudistusotetta ainakin itse kaipaisin jatkossa.
Keskusteluissa ministeriöiden kanssa onkin tullut ilmi myös niiden halukkuus järjestelmien perusteelliseen uudistamiseen.
Kokonaisuutena tarkastelu olisi tärkeää myös sen vuoksi, että nyt uudistajilta odotetaan ”kuntien talouden laittamista kuntoon”, Laesterä kuvailee.
– Kunnat odottavat, että me saamme aikaan ihmepelastumisen, mutta ei varmaan ole mikään juonipaljastus, jos sanotaan että se on kyllä täysin mahdoton juttu meille.
Sulonen ja Laesterä käsittelevät myös kiinteistöveron asemaa tasauksissa ja kertovat, millä aikataululla uudistuksessa edetään.
Lue myös:
Valiokunta-podcast on kuunneltavissa SoundCloudissa, Spotifyssa, iTunesissa ja Suplassa.
