Kunnissa on edessä kipeitä päätöksiä siitä, mihin palveluihin rahat riittävät. (Kuva: Ville Miettinen)

Valtion kunnille osoittama taloudellinen tuki koronakriisin vaikutuksista selviämisessä puhutti kansanedustajia keskiviikkona neljännen lisätalousarvion lähetekeskustelussa.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Tuki koostuu mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien lisäämisestä 770 miljoonalla eurolla, sairaanhoitopiirien tukemisesta 200 miljoonan euron avustuksella ja kuntien yhteisövero-osuuden tuotosta korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä.

Tukipaketti halutaan kohdistaa nimenomaan niihin kaupunkeihin ja kuntiin, joihin koronan vaikutukset iskevät, mutta osa paketista jaetaan euroa per asukas -tasasuuruisesti kaikille kunnille.

– Hallituksen tavoite on se, että kunnat pystyisivät pitämään palvelunsa toiminnassa eivätkä tekisi hätiköityjä ratkaisuja, sanoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk.

Oppositiosta kummasteltiin koronatuen jakautumista suureksi osaksi isoille kaupungeille.

Uudenmaan isot kunnat mukaan lukien Helsinki saavat rahasta 44 prosenttia, kristillisten Päivi Räsänen ihmetteli.

-Meillä on iso joukko pienempiä kuntia, joissa on todella vaikea tilanne, jos ajattelen vaikka omaa kotikaupunkiani Riihimäkeä, tämä herättää eriarvoisuuden tunteen. Pidän harmillisena sitä, että hallituksesta ei löydy yhtään sellaista puoluetta, joka pitäisi myös pienempien kuntien puolta.

Ongelmia kaikenkokoisissa kunnissa

Kokoomuksen Arto Satonen totesi, että ongelmat ovat sekä isoissa että pienissä kunnissa todella mittavia.

Satonen viittasi Tampereen pormestarin Lauri Lylyn, sd., toteamukseen, että ensi vuoden budjettia lähdetään rakentamaan 132 miljoonan euron takamatkalta.

-Oma kotikuntani Sastamala taisi saada tuossa jaossa 162 euroa per asukas ja täytyy sanoa että sähköposti on täynnä viestejä ihmisiltä, jotka ihmettelevät, minkä takia Sastamala ei pysty rakentamaan Mouhijärven yhteiskoulua ja tekemään 8-10 miljoonan euron investointia, vaikka koulua uhkaa lopettaminen. Kyllä tilanne on sellainen, että vaikka hallituksen panostukset kuntapuolelle ovat merkittäviä ja isoja, kyllä kuntien tilanne on todella huono tässä tilanteessa.

Satosen mukaan positiivista on, että kunta-alan neuvotteluissa saatiin aikaan palkkaratkaisu.

-Siltikin on nähtävissä, että todella monissa kunnissa yt-neuvotteluja on vireillä ja niissäkin joissa ei ole vireillä aika monessa joudutaan harkitsemaan.

Satonen arvioi haasteiden vaikuttavan myös siten, että ensi vuoden kuntavaalien ehdokaslistoille ”ei ole hirveetä tunkua”.

-Totuus on se, että ne panostukset jotka kunnille on tehty, korkeintaan korvaavat puolittain koronasta aiheutuvat ongelmat.

-Todella ikäviä päätöksiä on kuntatasolla tulossa vastaan, jotka koskevat palveluverkkoa ja varmaan myöskin verotusta. Aika pitkään tullaan niukkuutta jakamaan ja tämä ongelma tulee hallituksen edessä olemaan vielä vahvemmin, Satonen sanoi.

Kunnat: Tuki kattaa noin puolet

Kuntakentällä on arvioitu koronatuen kattavan noin puolet koituvista kustannuksista.

Tämän arvion allekirjoittaa myös Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen, joka muistuttaa, että vielä tässä vaiheessa arviointi tarkalla tasolla on hyvin vaikeaa, koska koronan vaikutukset alkavat vasta nyt pikkuhiljaa näkymään taloudessa.

– Verotuloennusteissa tämän vuoden yhteisöveron on ennakoitu vähenevän 700 000 euroa talousarviosta ja tuloveron 1,2 miljoonaa euroa.

– Kainuun soten arvioitu arvioitu nettovaikutus vuodelle 2020 on 7,5 milj. €. Suomussalmen kunnan osuus myöhemmin maksettavana lisämaksuosuutena olisi n. 800 000 euroa.

Heikkisen mukaan Suomussalmella on kirjattu koronasta aiheutuneet lisämenot erilleen, mutta peruskunnan osalta varautumiseen liittyen euromäärät ovat olleet maltillisia, vajaa 20 000 euroa.

– Tulemme ottamaan myöhemmin huomioon tulonmenetykset eri toimialoilta (vuokratuottojen väheneminen, maksutuottojen väheneminen mm. varhaiskasvatuksessa, kulttuurissa, liikuntapalveluissa.) ja mahdolliset säästöt, esim. koulukuljetuksissa. Säästöjä muilta osin ei juurikaan ole, koska YT-neuvottelujen lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä ei ehditty laittaa täytäntöön, Heikkinen kertoo sähköpostitse.

Kuopiossa on arvioitu karkeasti, että vaikutukset palveluissa sekä tulonmenetyksinä että lisääntyneinä kustannuksina ovat 13 miljoonan euron luokkaa verrattuna jo valmiiksi alijäämäiseen kuluvan vuoden talousarvioon, kertoo Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva.

– Tästä kuitenkin puuttuu erikoissairaanhoito siltä osin kuin lisäbudjetin päätökset eivät kata toiminnan suuntaamista käytännössä kokonaan pandemiaan varautumiseen. Itse potilaitahan täällä Pohjois-Savossa on hoidettu, onneksi, pieni ja tehohoidon kannalta hallittu määrä.

Kun tilanne konkretisoituu sairaanhoitopiirin ennätyksellisen suureksi alijäämäksi, se kaatuu jäsenkuntien katettavaksi.

– Omaa perusterveydenhuoltoamme kohtaa tilanteen normalisoiduttua massiivinen jonojen purkaminen, kiireettömän hoidon pysähdyttyä koronarajoitusten alkaessa kuin seinään. Näiden kahden tekijän vaikutusta emme siis ole vielä edes laskelmiimme sisällyttäneet, mutta aikaisemmin keväällä arvioimme sen olevan jopa 30 miljoonan euron luokkaa.

Kuuvan mukaan tuoreimman verotuloennusteen perusteella Kuopion verotulomenetykset tulevat olemaan noin 31 miljoonaa, tämäkin siis verrattuna talousarvioon. Aikaisempi verotulojen maksulykkäyksen kompensaatio merkitsi 11,1 miljoonan euron valtionosuuslisäystä tänä vuonna.

– Ja nämä neljännen lisätalousarvion valtionosuuskorotukset sekä yhteisöveron jako-osuuden korotus merkitsevät Kuopiolle noin 21 miljoonaa euroa.

– Joten hyvin samassa haarukassa olemme kuin muutkin, valtion vastaantulo riittää noin puoleen koronan vuoksi syvenevästä alijäämästä, kun otetaan huomioon tuo sote-vaikutusten epävarmuus.

Vanhanen: Täsmätoimi

Kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., muistutti, että kuntien koronatuella yritetään välttämään yt-neuvotteluja ja pitämään investointeja ja hankintoja kunnissa yllä.

Paatero vastasi myös arveluihin, että tuki jakautuu epätasaisesti isojen kaupunkien eduksi.

-Perusteet ovat ne, joiden mukaan tehdään näitä lakiesityksiä. Perusteet 1,4 miljardin paketille ovat olleet koronasta aiheutuvat ongelmat.

– Emme ole lähteneet tekemään perusteita 1,4 miljardiin niin, että olisimme katsoneet eri puolella Suomea olevia erilaisia kuntia, vaan olemme katsoneet, mitkä ovat ne perusteet. Ja yhteisöveron tippuminen on yksi iso osa. Ja sen takia tämä lakiesitys tulee 10 prosentin satsauksella tukemaan kuntia.

Valtiovarainministeri Vanhanen komppasi Paateroa ja totesi kyseessä olevan täsmätoimi kunnille. Kuntakohtaisten korvausten mittaaminen ei edistä asiaa, Vanhanen sanoi.

Vanhasen mukaan kokonaisuutta on tehty ”äärimmäisen oikeudenmukaisesti”.

-Kuitenkin kokonaisuus ratkaisee, kuinka paljon kunnat saavat menetyksistään valtion puolelta tulevia korvauksia.

Kritiikkiä tehtävien lisäämiselle

Perussuomalaisten Riikka Purra piti kunnille esitettyä tukipakettia hyvin tarpeellisena mutta muistutti, että kuntien tilanne on ollut ”katastrofaalisen heikko” jo entisestään myös niin sanotuissa hyväosaisissa kunnissa, jotka nauttivat korkeasta yhteisöverosta ja joissa asuu työssäkäyvää väkeä.

Purran mukaan oleellista olisi, että hallitus kykenisi tarkastelemaan hallitusohjelmaansa kuuluvia suurhankkeita.

-Olen ymmärtänyt, että oppivelvollisuuden pidentämiseen ei olla valmiita koskemaan. Mutta on ihan selvää, että kuntien tehtävien lisääminen ja velvollisuuksien kasvattaminen, sitä tietä emme koskaan pääse hyvään lopputulokseen.

-Hallitus on tuonut eduskuntaan paketteja, jotka itse asiassa lisäävät menoja. en näe millään tavalla järkeväksi, että julkista sektoria paisutetaan.

Samaa mieltä oli kokoomuksen Satonen, jonka mukaan kuntataloudessa ollaan tilanteessa, jossa peruspalveluidenkin osalta joudutaan miettimään, millä tavalla ne järjestetään.

– Kuntaliitto on selkeästi viestittänyt, että kun on vaikeuksia selviytyä nykyisistäkin tehtävistä, ei ole mitään perusteita tässä vaiheessa ottaa uusia tehtäviä, Satonen muistutti.

Kuntaliiton mukaan esimerkiksi hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen vieminen lakiin kasvattavat kuntien taakkaa kohtuuttomasti.

– Tiedämme, että joka ikinen kerta kun uusia tehtäviä tuodaan, on se tämä hallitus tai edellinen tai sitä edellinen, aina siitä osa jää kuitenkin kuntien maksettavaksi, Satonen sanoi.

– Ikinä sitä ei korvata täysimääräisesti kunnille. Jos tämä mylly edelleen pyörii ja kuntatalouden tilanne on huonoin sinä aikana kun olen itse ollut mukana kuntapäättäjänä reilut 20 vuotta, silloin ei ole kuntien viestiä kuunneltu ollenkaan.

Keskustan Hannu Hoskonen piti hallituksen toimiin kohdistunutta kritisointia hakuammuntana.

– Menettelytapa on aivan oikea. Moitteita voi toki esittää, mutta pitää muistaa, että tätä ei ole kukaan koskaan harjoitellut. Tästä ei ole olemassa mitään mallia.

Paatero: Elokuun budjettiriihi tiukka paikka

Kuntaministeri Paatero viittasi hänkin kuntatalouden jo valmiiksi tiukkaan tilanteeseen ja totesis, että kymmenet kunnat ovat ottaneet syömävelkaa.

Koronan takia ei ole mikään kunta joutumassa kriisikunnaksi, Paatero muistutti.

-Elokuun budjettiriihi tulee olemaan seuraava paikka, onko lisääntyviä tarpeita tämän vuoden osalta. Mutta se on tiukempi paikka ensi vuoden osalta.

Paatero muistutti myös, että iso asia puhuttaessa kuntien talouden ennakoitavuudesta on sote-uudistus ja siinä tapahtuva henkilöstön siirtyminen kuntien palveluksesta maakuntien palvelukseen.

– Puolet kuntien henkilöstötä ja menoista siirtyy maakuntiin. Tämä on varmaan suurin asia, kun puhutaan, pitääkö kunnilta jotain tehtäviä poistaa. Jos ei puolet henkilöstöstä ole mikään muutos, niin hämmästelen, koska se on todella iso ja tuo erityisesti sitä ennakoitavuutta. Tiedetään, että sote-kustannukset ovat usein nousseet enemmän kuin on ennakoitu.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*