Vantaan Nenonen: Hallitus ei täysin ymmärrä kaupunkien potentiaalia
Vapaa intressi huolehtia kuntalaisen hyvinvoinnista on siivittänyt työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaa esimerkiksi Oulussa ja Vantaalla, Kari Nenonen muistuttaa. (Kuva: Sonja Eloranta)
Kaupunkien huoli työllisyydenhoidostaan ja kasvupalveluiden järjestämisestä pitäisi ottaa todesta, koska niillä on Suomen kehittämisessä olennaisen suuri potentiaali, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.
Nenonen ei yhdy näkemykseen, että hallituksen suunnittelema kasvupalvelu-uudistus ei muuttaisi kunnan mahdollisuuksia elinvoimastaan huolehtimisessa. Tällaista näkemystä on tarjottu niin ministereiltä kuin virkamiehiltä. Viimeksi näkemystä esitti työministeri Jari Lindström, s., MTV:n verkkokolumnissaan.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä on toistuvasti korostettu, että kunnan asema ei muutu miksikään, vaan kyse on lähinnä valtiolla nyt olevien tehtävien siirtämisestä maakunnille ja kunnan mahdollisuudet elinvoimastaan huolehtimisessa pysyvät hyvinä.
Tämä ei Nenosen mukaan aivan pidä paikkaansa. Kunnilla on ollut suvereeni tehtävä niin elinkeinopolitiikan, työllisyystoimenpiteiden kuin kotoutumisen osalta, Nenonen muistuttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Nyt valmisteilla olevassa laissa tulee järjestämisvastuullinen maakunta, joka kilpailuttaa näitä tehtäviä, Nenonen sanoo.
– Niissä tehtävissä joita olemme suvereenisti tähän asti hoitaneet, joudumme nyt kilpailutilanteeseen. Siinä mielessä järjestelmä ei ole enää sama jatkossa.
”Kaupungeilla erittäin vahva insentiivi”
Nenosen mukaan esimerkiksi Vantaan ja Oulun näkökulmasta kyse on siitä, että kaupungit ovat tehneet pitkään hyvää työtä.
– Elinkeinopoliittinen aktiivisuus, joka Oulussa on ollut, on ehkäpä maan parasta jo useamman kymmenen vuotta, ja toisaalta Vantaan kehuttu elinkeinopoliittinen ja työllisyyspoliittinen aktiivisuus lähtee siitä, että on erittäin vapaa intressi huolehtia kuntalaisen hyvinvoinnista.
Hyvinvointi rakentuu sen tulopohjan varaan, jonka suuret kaupungit saavat pääsääntöisesti verotuloina, Nenonen muistuttaa.
– Kun onnistumme näissä tehtävissä, joko uusien yritysten käynnistymisessä tai olemassa olevien toiminnan vahvistamisesta niillä kehittämishankkeilla joita meillä on tai maankäytön paremmilla mahdollisuuksilla, se tuo meille lisääntyviä verotuloja: palkkatuloveroja, yhteisöverotuottoja, kiinteistöverotuottoja.
– Onnistuneet työllistämistoimenpiteet puolestaan tarkoittavat, että meillä pienenevät ne menot jotka liittyvät esimerkiksi toimeentulotukiturvaan ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Totta kai ne lisäävät myös verotuloja.
– Meillä on erittäin vahvat insentiivit hoitaa näitä tehtäviä. Sen takia kuntien toiminnan arvostelu on herättänyt närää suurissa kaupungeissa.
Laajempi vastuu tai vahvempi neuvotteluyhteys
Kuuden suurimman kaupungin pitkään esillä pitämää asiaa ajaa nyt 15 muutakin kaupunkia niin sanotun C21-yhteistyön kautta. Kun nyt useampi suuri kaupunki haluaa lisää vastuuta, Nenonen näkee edessä kaksi vaihtoehtoa.
– Joko järjestämisvastuuta jaetaan suurille kaupunkiseuduille tai vahvistetaan neuvottelumenettelyä valtioneuvoston ja suurten kaupunkiseutujen välillä. Minusta tämä pitäisi ottaa vakavasti, koska realiteetit kuitenkin ovat, että teemme aika paljon sentyyppistä työtä jota muut ei Suomessa edes pysty tekemään, koska vahvin kehittymispotentiaali on, haluttiinpa tai ei, suurissa kaupungeissa.
Nenonen korostaa, että hänellä ei ole mitään intressiä kinastella yksityiskohdista kenenkään kanssa, mutta isossa kuvassa näkökulmaero maan hallituksen ja suurimpien kaupunkien välillä on hänestä selvä.
– Jotenkin syntyy kuva, että maan hallitus ei ihan ymmärrä, kuinka vahva potentiaali suurilla kaupunkiseuduilla maan kehittämisessä on.
