Vehviläinen kiistää kikyn negatiivisen vaikutuksen – ”Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen"
Kuva: VNK / Laura Kotila
Anu Vehviläinen
Kilpailukykyssopimuksen vaikutus kuntatalouteen ei ole ollut niin negatiivinen kuin Kuntaliitto on antanut ymmärtää, kirjoittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., kolumnissaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Kuntaliitto piti analyysissaan kilpailukykysopimuksen oletettua heikompaa vaikutusta kuntatalouteen yhtenä syynä kuntien kiristyneeseen tilanteeseen.
Viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on tekemässä negatiivisen tuloksen vuonna 2018. Kuntien lainakanta on kasvanut miljardilla eurolla, ja verotulot ja valtionosuudet ovat laskeneet vuodesta 2017.
Kuntaliiton mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat heikommat kuin VM:n laskelmissa odotettiin. Kuntaliiton arvioiden mukaan kiky on heikentänyt kuntataloutta toistasataa miljoonaa euroa. Sopimuksen todellista vaikutusta ei ole kuitenkaan laskettu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntaliitto on omissa kannanotoissaan ollut kriittinen kilpailukykysopimuksen suhteen ja antanut ymmärtää sen olevan heikentyneen kuntatalouden pääsyy. Tätä viestiä en voi kuitenkaan itse allekirjoittaa, Vehviläinen sanoo.
– Sopimuksen vaikutukset kuntiin ovat moninaiset: kilpailukykysopimus on vaikuttanut verotuloihin ja valtionosuuksiin, mutta myös menoihin. Esimerkiksi kuntien työnantajamaksuja alennettiin viime vuodelle noin 200 miljoonalla eurolla, ja tämä oli pitkälti seurausta kilpailukykysopimuksesta, Vehviläinen kirjoittaa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan matalammat kustannukset tarkoittavat sitä, että kustannustenjaon tarkistuksen kautta kuntien valtionosuuksia leikataan.
– Eli ne toimet aiheutti valtionosuusleikkauksia sekä lisävaltionosuusleikkauksia kustannusten madaltumisen kautta. Ja tätä ei ollut huomioitu VM:n laskelmissa, Punakallio totesi viime viikolla.
Jo vuosi sitten, kun kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot vuodelta 2017 julkistettiin, Kuntaliitto arvioi kuntien taloustilanteen kohentuneen odotettua vähemmän. Viime viikolla Kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa eräät kuntapäättäjät arvioivat, että jo vuosi sitten oli nähtävissä, kuinka pulmalliselta kuntatalouden tilanne helmikuussa 2019 näyttäisi.
– Ei sieltä oikein muuta tulosta voinut tullakaan, Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt, kok., totesi Kunta.tv:n haastattelussa.
Vehviläinen: Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen
Huolestuttava Vehviläinen pitää kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvua noin miljardilla eurolla.
– Tämän tarkempia syitä ei ole vielä tiedossamme, mutta veikkaukset kohdistuvat erityisesti sote-menoihin. Kuntatalouden kehityksen kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että eduskunta vihdoin saisi ratkaisun sote-uudistukseen.
Samalla linjalla oli Etelä-Karjalan kuntien talouden painelaskelmaa tehnyt kuntakonsultointiyhtiö Perlacon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä.
Etelä-Karjalan kunnat teettivät viime vuonna laskelman, mitä niiden taloudelle tapahtuisi, jos mitään toimenpiteitä ei lähivuosina tehtäisi.
Painelaskelman antamat käyrät olivat hälyttäviä, ja kunnat pohtivat nyt yhdessä, mitä tehdä mm. Eksoten palveluverkolle, jotta talouden kurjistuminen saatiaiin hillttyä.
– Nyt tehdyt laskelmat toimivat herätteinä kunkin kunnan tulevaisuussuunnittelulle. Laskelmat eivät ole ennusteita, vaan ne kuvaavat mitä tapahtuu, mikäli mikään ei muutu kunnan toiminnassa tai toimintaympäristössä. Sopeuttamisen tarve on jyrkempi ja nopeampi, mikäli maakunta- ja sote-uudistus ei toteutuisi , Laesterä sanoi joulukuun alussa.
Sovala: Sote-uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella
Uudenmaan sote-uudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala totesi sunnunttaina Twitterissä viikonloppuna käyneen selväksi, että uudistus ei tällä hallituskaudella toteudu.
Pari viikkoa sitten uusimaa 2019 -hankkeen blogissa Sovala vielä piti lakien menemistä läpi tällä hallituskaudella mahdollisena.
– Mikäli eduskunta ei ehdi lakipakettia maaliskuun puoliväliin mennessä hyväksymään, se ei kaada uudistusta, mutta lykkää sen valmistumista ainakin kahdella vuodella. Vaikka uusi hallitus ohjelmassaan linjaisi uudistuksen, sen säätäminen jää väkisin vuoden 2020 loppupuolelle ja maakunnat voisivat aloittaa siten aikaisintaan vasta 2023, Sovala kirjoitti tuolloin.
Aikataulun riittäminen nykyisellä hallituskaudella on pitkälle kiinni mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja sen mahdollisesti edellyttämistä muutoksista lakiesitykseen. Perustuslakivaliokunnan arvioitiin saavan lausuntonsa mahdollisesti valmiiksi jo viime maanantaina, mutta käsittely jatkuu edelleen.
Pääministeri Juha Sipilä, kesk., sanoi sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla uskovansa edelleen uudistuksen läpimenoon tällä hallituskaudella.
Sovala on toista mieltä.
– Tällä vaalikaudella ja tällä hallituksella asia ei mene läpi. Se on selvä, Sovala sanoi Iltalehdelle – ja painotti, että työn on jatkuttava uudistuksen toteuttamiseksi.
– Vaikka lait eivät nyt menisikään läpi, nykyisen hallituksen on vain päätettävä, että valmistelukoneisto jatkaa. Lisäksi pitää käydä parlamentaariset neuvottelut seuraavan hallitusohjelman sisällöstä – ja se hallitusohjelma pitää toteuttaa.
Näin totuuden )älkeisenä aikana.
Muistutan, että Sipilän hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta vähentää kuntien tehtäviä niin, että kustannukset pienenisivät yhdellä miljardilla eurolla. Tästä tavoitteesta hallitus on luopunut eikä kukaan ole enää vaivautunut nostamaan asiaa esille.
Tämäkin kirjattiin Hallitusohjelmaan, että hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015-2019. Mikähän tässä on totuus? Tehtäviä on vähennetty 0 eurolla.