Vuoden 2015 syntyvyys pienin sitten nälkävuosien
Tilastokeskuksen kuvio väestönlisäyksen kehityksestä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 55 040 lasta vuonna 2015. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina.
Syntyneiden määrän laskusta huolimatta maan väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 14 860 hengellä. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja. Turvapaikanhakijat, joiden turvapaikan hakuprosessi on kesken, eivät sisälly tähän lukuun . Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli vain 2 960 henkeä. Ennakkoväkiluku vuoden 2015 lopussa oli 5 486 616.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta joulukuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 274 510. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 5 600 muuttoa vuoden 2015 kuntajaon mukaan. Maakuntien välisten muuttojen määrä lisääntyi 3 530 ja maakunnan sisäisten muuttojen määrä 2 070 muutolla vuotta aiemmasta.
Uusimaa ja Pirkanmaa voittivat, Kainuu hävisi
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2015 seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 930 henkeä ja Pirkanmaa, 2 190 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 6,8 promillea ja Pirkanmaa, 4,3 promillea.
Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 660 henkeä. Lapin maakunnassa tappio oli 520 henkeä. Kainuun maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin, 5,7 promillea väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 990 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuun maakunnassa, 7,8 promillea väestöstä.
