Tehy: Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa hoitajapulaan
edessä työvoiman riittävyyden suhteen, sillä eläkepoistuma on
suurimmillaan vuosina 2013 – 2017. Kevan tietojen mukaan kaksi kolmasosa
kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi noin 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa ei työskentele tällä
hetkellä sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.
Koulutetun hoitohenkilöstön kannalta vetovoimaisessa työpaikassa
toteutuvat mm. oikeudenmukainen palkkaus, toimivat työaikajärjestelyt,
hyvä johtaminen, oikea työnjako ja osaamisen hyödyntäminen.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn
yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja Kirsi Sillanpää
toivoo kuntapäättäjiltä perehtyneisyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaan, mm. sen palvelu- ja henkilöstöstrategioihin.
– Joka tapauksessa kisa koulutetusta hoitohenkilöstöstä tulee
pahenemaan. Yhä tärkeämmäksi tekijäksi tässä kisassa tulee yksittäisen
kunnan tai kuntayhtymän maine työnantajana. Ne kunnat, jotka panostavat
vetovoimaisuuteen tulevat saamaan palvelukseensa osaavimman työvoiman,
Sillanpää sanoo.
Työelämän huonot kokemukset vaikuttavat
Tehyn kesällä
toteutetun järjestötutkimuksen mukaan työelämän huonot kokemukset
aiheuttavat hoitajapulaa. Tutkimukseen vastanneista 96 % on ylpeä
omasta ammatistaan, toisaalta 41 % ei usko jaksavansa työuran loppuun
saakka alalla. Houkutusta siirtyä toisen alan tehtäviin koki 35 %
vastanneista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tämä kehitys voidaan pysäyttää jos nyt panostetaan
palkkauksen lisäksi työolojen kehittämiseen. Työyhteisön on oltava
sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua.
Järjestötutkimukseen vastanneista 92 % piti erittäin tärkeänä sitä, että
työn pystyy toteuttamaan hyvin. Uupumus ja tunne siitä, että
ammattietiikasta on tingittävä, lisää alalta pakoa.
