Muistokynttilöitä näkyi runsaasti maanantaina Valkeakoskella.

Valkeakosken kaupunginjohtaja Minna Uschanoff vastaa puhelimeen kesken kriisikokouksen. Viikonloppuna kaupunkia ja koko maata järkyttänyt teini-ikäisen tytön surma tuntuu voimakkaana.

– Kun kuulin tästä, toivoin hartaasti, että kyseessä olisi joku perätön huhu eikä tätä olisi oikeasti tapahtunut, kaupunginjohtaja Minna Uschanoff sanoo avoimen järkyttyneenä ja puhkeaa kyyneliin.

– Meillä on valmiussuunnitelmat ja kriisitilanteiden protokolla ja työ käynnistyi heti, mutta kyllä tämä on koskettanut meitä kaikkia todella vahvasti ja poikkeuksellisella tavalla, kolmen tyttären äiti Uschanoff lisää.

Kaupunginjohtaja sanoo kuullensa ”uutisen” tapahtumista jo ennen poliisin virallista tiedotusta lauantaina ”puskaradion kautta”, kun kaupungin johtajistoon kuulunut henkilö ilmoitti Uschanoffille vielä tuolloin vahvistamattoman tiedon tapahtumasta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Vaikka kyse oli vielä siinä kohtaa vahvistamattomasta tiedosta, ryhdyimme toimimaan heti. Tavoitin kaikki olennaiset tahot minuuteissa ja olimme heti valmiina, Uschanoff kertoo.

Hän ei muista uraltaan vastaavaa tilannetta, mutta kertoo prosessin lähteneen käyntiin nopeasti ja ”selkäytimestä”, tunteista riippumatta.

– Korona-aikaan totuimme matalan kynnyksen yhteydenpitoon ja tietyllä tavalla jatkuvaan kriisiviestintään, mistä on ollut nyt apua tilanteen organisoimisessa. Monipuolinen, laaja ja mutkaton yhteydenpito on ollut olennaista ja tärkeää.

Tunteet sallittuja

Minna Uschanoff ei piilottele omaa suruaan eikä hän kannusta siihen työyhteisöäkään.

– Kyllä tämä vaikuttaa meihin kaikkiin hyvin syvästi. Pienessä kaupungissa tunnemme toisemme ja tämä tulee väistämättä meitä lähelle. On tärkeää, että myös me kaupungin johdossa tätä asiaa käsittelevät saamme tilaa näyttää tunteemme.

Uschanoff pitää viestintää ja kommunikointia muutenkin erittäin tärkeänä. Kaupungin tiedottaminen tapahtuneesta on ollut avointa ja aktiivista niin median kuin kaupunkilaisten ja perheiden suuntaan. Kriisityöryhmässä mukana ovat olleet alusta lähtien myös muun muassa seurakunta, hyvinvointialue ja kolmatta sektoria.

– On tärkeää pitää yhteyttä laajalti ja matalalla kynnyksellä, hän korostaa.

Mieli ry:n johtotehtävissä työskentelevä psykoterapeutti Marena Kukkonen pitää Valkeakosken välittömyyttä tilanteen hoitamisessa ja tunteiden jakamista kaupungin työyhteisössä ja työryhmissä erittäin hyvänä.

– On hienoa huomata, että kaupungissa on otettu myös tämän prosessin johtamisessa sellainen linja, että tunteita saa näyttää. Jos itkettää, pitää saada itkeä, olipa sitten johtaja tai ei. Tunteet ovat luonnollisia, niiden peittämiseen ja piilottamiseen ei kannata keskittyä. Silti itse tilanne voidaan hoitaa asiallisesti ja jämäkästi.

Valkeakoskella suruliputetaan epäillyn rikoksen uhriksi joutuneen muistoksi. Kuvassa näkyy Valkeakosken kaupungintalo maanantaina.

Ole tavoitettavissa

Kommunikointi on Kukkosen mukaan kriisivaiheen johtamisessa olennaista. Kommunikointia on myös tavoitettavissa oleminen – olipa kyse sitten opettajista, nuorista, vanhemmista tai kaupungin työryhmistä.

Kukkonen korostaa lisäksi, että viranomaisviestintä voi aktiivisena ja avoimena tarjota oikeaa tietoa esimerkiksi somessa tai kaupunkilaisten keskuudessa muutoin helposti villiksi lähtevien huhujen vastapainoksi.

– On tärkeää olla tavoitettavissa ja osoittaa, että minulle voi puhua, minä kuuntelen. Meillä on usein luontainen tarve ratkaista asiat, hoitaa pois tunteet ja mennä eteenpäin, mutta tällaisissa tilanteissa, joihin liittyy voimakas järkytys, pitää antaa aikaa ihmisten tulla tykö ja avautua, jos tarvetta on, Kukkonen korostaa.

Kuinka kauan kriisin johtaminen ja tilanteen käsittely kestää? Milloin on syytä päästää irti ja mennä muihin aiheisiin? Kukkosen mukaan työyhteisössä ei ole yhtä ja oikeaa aikaa sille, milloin vaikkapa kriisiä hoitava työyhteisö on valmis niin sanotusti vaihtamaan aihetta, sillä tunteet ovat yksilöllisiä. Valkeakoskella tapahtumaa käsitellään kriisikokouksissa tänään maanantaina ja pitkin viikkoa erilaisissa työryhmissä.

– Toinen voi tarvita tukea pidempään kuin toinen. Yksi käsittelee tilannetta yksinään, toinen tarvitsee ryhmän. Nyt on tärkeää pystyä työyhteisönäkin olemaan joustavasti läsnä, sillä vaikka kyse on viranomaisista tai johtajista, tukea tarvitaan.

Kukkonen korostaa kolmannen sektorin merkitystä niin nuorten auttamisessa kuin kaupungin ja koulujen kriisityön osana ja tukena. Turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi hän painottaa läsnäoloa – turvallista aikuisuutta, jossa tunteet saavat näkyä, mutta eivät ota valtaa silloin, kun nuori tarvitsee tukea.

– Protokollat ovat olemassa tämänkaltaisiin tehtäviin ja niitä noudatetaan, mutta on hyvä silti tuoda esiin, että kolmas sektori on näissä tilanteissa usein juuri se korvaamaton matalan kynnyksen tuki, joka voi helpottaa myös kaupungin painetta tilanteessa.

Teksti: Leena Hirvonen

Juttua muokattu korjaamalla Mieli ry:n Marena Kukkosen titteli oikeaksi 27.5. kello 12.20 ja otsikosta poistettu toistoa. Juttua muokattu myös 28.5. kello 9.10 ja täsmennetty Mieli ry:n johtotehtävissä työskentelevän psykoterapeutin titteliä.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*