Kuva: EU / Patrick Mascart
Kuntien ei pidä olla vaatimattomia vaan esitellä hyviä käytäntöjä myös EU:ssa, Jyrki Katainen sanoo.

BRYSSEL  – Kuntien ei tulisi missään nimessä aliarvioida omaa rooliaan esitellessään toimintaansa kansainvälisesti, painottaa EU-komission varapuheenjohtajana vielä tovin toimiva Jyrki Katainen.

Esimerkiksi ympäristöasioissa ja toimissaan kiertotalouden edistämiseksi kuntien kannattaa pitää ääntä itsestään, Katainen sanoo.

– Voisi olla ihan hyödyllistä listata perustoimintoja, jotka toimivat jo nyt kiertotalouden periaatteen mukaisesti ja välittää tietoa komissiolle: mitä nyt tehdään ja mikä on se regulaatiopuoli, Katainen sanoi tiistai-iltana Kuntaliiton järjestämässä seminaarissa Brysselissä.

Hän nosti esimerkiksi itsestään aktiivisesti kertomisessa Lahden, joka on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021.

– Jos Lahti ei kerro, että se on puhdistanut oman järvensä, niin komissio ei sitä tiedä. Tai jos Lahti ei kerro, että se on lopettanut hiilen käytön energian tuotannossaan, sitä ei tiedetä.

– Mutta jos me tiedämme, voimme kysyä, miten se järvi puhdistettiin, ja voimme suunnitella omaa politiikkaamme siten, että useammat kaupungit ja alueet voisivat tehdä saman, Katainen viittasi  Komission mahdollisuuksiin.

Katainen sanoo, että jokaisen kunnan ei tarvitse ravata Brysselissä, mutta komissiota kiinnostavat erilaiset erityisen hyvä ratkaisut kunnissa niin kiertotaloudessa kuin vaikkapa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Vaikkei komission puheilla käyminen toisikaan taloudellista tai muuta pikavoittoa juuri kyseiselle kunnalle, vaikutukset voivat näkyä myöhemmin.

– Komissio pystyy ohjaamaan omia poliittisia toimenpiteitään, kun tietää, mikä on mahdollista ja mitä on jo tehty.

Kestävyyden kriteeristölle sinetti Suomen pj-kaudella?

Katainen sai seminaariyleisön naurahtamaan toteamalla, että kiertotaloudesta on tullut hänelle komissaariaikana pakkomielle.

Kataisen vastuualueita ovat olleet teollisuus, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky.

Kiertaloudessa on valtavasti positiivisia mahdollisuuksia talouden kestävälle kasvulle, työllisyydelle ja ilmastonmuutoksen torjumiselle ja innovaatiovetoiselle talouskasvulle, Katainen sanoi Kuntalehdelle puhelimessa keskiviikkoaamuna.

– Se on markkinatalouden uusi versio. Olen ollut todella innostunut siitä, että kiertotalous tarkoittaa nimenomaan markkinatalouden päivitettyä kestävämpää versiota. Voitto pitää tulla jostain, muuten ei ole taloutta. Ja jos ei ole taloutta, ei ole myöskään kiertotaloutta. Tästä on tullut minulle positiivinen pakkomielle, Katainen sanoo.

Kataisen mukaan tällä hetkellä on pöydällä rahoitusmarkkinoille tehtävä esitys kriteeristöstä, mikä on kestävää ja mikä ei.

– Meillä on konkreettinen esitys, joka toivon mukaan menee maaliin Suomen puheenjohtajuuskaudella. Jos tämä hyväksytään, se rupeaa siirtämään satoja miljardeja euroja vuodessa kestämättömistä kohteista kestäviin kohteisiin. Todennäköisesti tästä tulee maailmanlaajuinen standardi.

Kuntien toiminta avainasemassa

Kunnille ja yrityksille ilmastotyö ja kiertotalous tuovat mahdollisuuksia myös elinkeinotoimintaan. EU:n kestävän kehityksen tavoitteet tuovat kunnille myös suuren vastuun, Katainen muistuttaa.

Valtiovallan toimet eivät ole riittäviä, vaan kuntien toimia tarvitaan, koska iso osa käytännön toimista, jotka tähtäävät kehityksen kestävyyden vahvistamiseen, ovat kunnallisia tai maakunnallisia.

– Jäsenvaltio, vaikkapa Suomi, voi tehdä lainsäädäntöä, joka edistää kestävää kehitystä, mutta implementointi tapahtuu maakunnissa ja kunnissa.

– Tavoitteita ei saavuteta, mikäli kunnat eivät ole itse kekseliäitä ja tee omia toimenpiteitään. Suomi ja monet eurooppalaiset kunnat ja alueet ovat olleet aktiivisia. Tämä on pistänyt vauhtia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta myös elinkeinoelämän kehittymiseen.

Toisaalta jotkut EU:n tekemät linjaukset, jotka eivät ole velvoittavia, voivat jäädä toimeenpanematta, jos kunnasta ei löydy innostusta tai resursseja.

Vuosi sitten komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä. Suositukset eivät ole velvoittavia, toisin kuin direktiivit, kuten jätedirektiivi.

Hyvät käytännöt ovat räätälöityjä jokaiselle paikkakunnalle, Katainen sanoo.

-Suomessa on iso määrä kuntia, joissa esimerkiksi jätekeräys, jätevesien hoito, tai järvien puhdistus on tehty ilman lainsäädännön velvoitetta. Ne ovat parhaita käytäntöjä ja sillä on iso merkitys myös elinkeinoelämän kehittämiselle, jos kunnat ovat aktiivisia.

Ilmastotyön pyörä liikkeellä

Katainen muistuttaa, että viisi vuotta sitten kiertotaloudella oli hyvin pieni asema EU:n politiikassa. Nyt se on keskeinen osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja keskeinen osa ilmastopolitiikkaa.

– Ilmastopolitiikan teollinen ulottuvuus, ja keskeinen osa EU:n taloussuhteissa kolmansien maiden kanssa, Katainen määrittelee kiertotalouden aseman nyt.

Kiertotalous on myös asia numero yksi, johon Katainen toivoo uuden komission keskittyvän.

Ilmastotyössä olennaista alkavalla parlamenttikaudella on, että jäsenmaat pääsevät linjauksista yhteisymmärrykseen, Katainen sanoo.

– Riippumatta siitä, onko EU:ssa joku vastaanhangoitteleva maa, uskon että iso pyörä on jo pyörähtänyt niin pitkälle, että EU tulee olemaan kunnianhimoinen ilmastopolitiiikassa myös jatkossa.

– Toivoisin että hyvin lentoon lähtenyt kiertotalous olisi jatkossakin osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ihan keskiössä.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*