Kuntien tietohallinnoissa on vähemmän työntekijöitä kuin aiemmin – pelkästään Helsingin ICT-menot olivat 112,5 miljoonaa euroa vuodessa
Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien panostuksien uskotaan lisääntyvän myös tulevina vuosina. Kuva: Pixabay
Sote-siirtymän yhteydessä kuntien tietohallinto- ja ICT-henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien ICT-menot kuitenkin putosivat kolmanneksella, Kuntaliitto tiedottaa.
Kunnat olettavat tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, mutta ICT-käyttömenojen kasvavan lähivuosina.
Tiedot selviävät kuntien digitalisaatiokartoituksesta, jonka kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden organisoitumista ja kehittämistä, taloutta sekä hankintoja käsittelevät osiot julkaistiin.
– Kuntien palveluiden digitalisointi jatkuu ja laajenee. Tämä vaatii panostuksia tietohallinto- ja ICT-palveluihin sekä niiden tietoturvaan ja tietosuojaan, Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä toteaa tiedotteen mukaan.
Suuria eroja
Kuntien palkkalistoilla olevan päätoimisen tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrä on laskenut.
Kuntien digitalisaatiokartoituskyselyyn vastanneiden Manner-Suomen kuntien keskimääräinen päätoimisen tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrä oli 8,0 henkilötyövuotta vuonna 2024.
Vuonna 2021 kuntien tietohallinnossa työskenneltiin 10,3 henkilötyövuoden verran ja 2018 noin 13,2 henkilötyövuoden verran, tiedotteessa kerrotaan.
– Luultavasti osan muutoksesta selittää sote-uudistus. Toisaalta osassa Suomea sote-palvelut ovat jo aiemmin toimineet kuntien ulkopuolella kuntayhtymässä. Henkilöstön määrä on vähentynyt hieman kaikenkokoisissa kunnissa, mutta merkittävästi vain yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä pohtii.
Erikokoisten kuntien välillä on suuria eroja henkilömäärässä. Yli 100 000 asukkaan kunnissa henkilömääräkeskiarvo on 72,6 henkilötyövuotta.
Helsingin kaupunki nostaa tämän kuntaryhmän henkilöstökeskiarvoa merkittävästi.
Tulosten pohjalta voi arvioida, että Manner-Suomen kunnissa oli päätoimista tietohallinto- ja ICT-henkilöstöä noin 1 425 henkilötyövuoden verran vuonna 2024.
Suurin osa vastanneista (70 prosenttia) olettaa tietohallinto- ja ICT-henkilöstömäärien pysyvän ennallaan lähivuosien aikana.
Kustannuksissa nousupaineita
Kuntien tietohallinto- ja ICT-menoista on saatavissa suuntaa antava arvio tarkastelemalla kuntien tilinpäätöstietoja.
Niiden perusteella Manner-Suomen kuntien ICT-menot olivat 561,1 miljoonaa euroa vuonna 2023. Helsingin kaupungin osuus kokonaisuudesta oli noin viidennes eli 112,5 miljoonaa euroa.
Menot nousivat vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta laskivat merkittävästi vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Manner-Suomen kunnissa pudotusta oli 31 prosenttia ja Helsingin kaupungin osalta 44 prosenttia.
Pudotus johtuu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin liittyvien tietohallinto- ja ICT-menojen siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille.
Edellä mainitut summat eivät ole täysin kattavia, sillä niistä puuttuu henkilöstökulut ja laitevuokrat sekä osa pienlaitekuluista ja asiatuntijamenoista.
– On hankala arvioida kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden kokonaismenoja. Jos oletamme, että noin 20–40 prosenttia kuluista jää edellä mainittujen tilinpäätöstietojen ulkopuolelle, ICT-menojen kokonaismäärä vuonna 2023 asettuisi 675 ja 785 miljoonan euron välille, toteaa Setälä.
Lisenssimaksut nousussa
Digitalisaatiokartoituksen kyselyn perusteella, vertailtaessa vuosia 2023 ja 2024, ICT-käyttömenot kasvoivat jonkin verran 51 prosentilla kunnista ja merkittävästi 12 prosentilla kunnista. Menot pysyivät muuttumattomina 24 prosentilla kunnista, ja 13 prosentilla vastaajista ne laskivat jonkin verran tai merkittävästi.
Menojen kasvu liittyi ohjelmistokustannuksiin kuten lisenssimaksujen nousuun. Myös tietoturvaan ja tietosuojaan parantaminen lisäsi menoja.
Vastaajat näkivät myös hallinnollisten velvoitteiden lisääntymisen nostavan kuluja.
Yli puolet vastaajista, 58 prosentilla, arvioi ICT-käyttömenojen kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana. Vain seitsemän prosenttia arvioi niiden laskevat. ICT-investointimenojen kasvua ennakoi 37 prosenttia kunnista, joskin suurempi osuus kunnista (43 prosenttia) arvioi menojen pysyvän ennallaan.
Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien panostuksien uskotaan lisääntyvän myös tulevina vuosina.
Kuntien digitalisaatiokartoitus 2024 toteutettiin touko-kesäkuussa 2024, ja siihen vastasi 159 Manner-Suomen kuntaa, mukaan lukien 23 suurinta kaupunkia.
Lue myös:
