Selvitys: Seitsemän kymmenestä toivoo kotikuntansa lisäävän puurakentamista
Puurakentamisen uskotaan selvityksen mukaan sopivan niin opetusrakennuksiin, liikuntahalleihin kuin terveydenhuollon toimitiloihin, kerrostalorakentamiseen uskominen oli vähäisempää. - Vain puolet uskoi puun soveltuvan kerrostalorakentamiseen ja kymmenesosa piti puuta jopa epäsopivana kerrostaloihin. Tämä on meille iso asenteiden muuttamisen haaste, sanoo ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.
Valtaosa suomalaisista haluaa, että oma kotikunta rakentaisi enemmän puusta, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä.
Vastanneista 77 prosenttia suhtautui myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista.
Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 yhdessä sidosryhmien kanssa laaditut julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Taustalla tavoitteen asettamisessa on ilmastonmuutoksen hillintä ja pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista.
– Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia, puuohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastausten mukaan suhtautumisessa puurakentamiseen on maakunnallisia eroja. Etelä-Savossa 86 prosenttia vastanneista toivoi kunnan rakentavan lisää puusta.
Ministeriön mukaan myönteistä suhtautumista voi seltittää se, että Etelä-Savossa puutuote- ja huonekaluteollisuuden osuus teollisuuden jalostusarvosta on korkein koko Suomessa.
Vähiten puurakentamisen lisäämistä toivoivat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan asukkaat – näissäkin maakunnissa kuitenkin lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi julkisen puurakentamisen lisäämistä.
– Näyttää siltä, että puurakentamisen imago vaatii suurimmissa kaupungeissa vielä päivitystä. Tämä edellyttää, että kaupunki paneutuu asiaan ja osoittaa alueita tai tontteja puurakentamiselle. Kaupunkien aktiivisuutta on nähtävissä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Berliini ilmoitti joulukuussa, että käytöstä poistuneen Tegel-lentokentän alueelle tulee 5 000 asunnon puukaupunginosa, Petri Heino sanoo.
ROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -selvityksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2000. Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 22.30.9.2020 sekä 20.-28.10.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
