Tuulivoiman ja kuntien välinen yhteys on säilynyt vahvana – "Jos tuotot valuvat muille, se vaikuttaa hankkeiden hyväksyttävyyteen"
Suomeen valmistui uusia tuulivoimaloita yhteensä 235 kappaletta viime vuonna. Kuva: Clas-Olav Slotte
Tuulivoiman vetovoima jatkuu vahvana kunnissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola vahvistaa.
– Tuulivoiman rakentamiselle on ollut tilausta.
Tuulivoima on tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto.
– Energiajärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen etenee pitkälti hanketoimijoiden johdolla.
Hanketoimijat ovat energia-alan yhtiöitä, jotka seuraavat ja ennakoivat markkinoiden kehittymistä. Nämä rakentamista edistävät yhtiöt investoivat muun muassa sähkövarastoihin, vetylaitoksiin, aurinko- ja tuulivoimaan.
Miljoonatulot
Mistä kunnat saavat tuulivoimarahansa, erityisasiantuntija Vesa Peltola?
– Pääasiassa kiinteistöverotuotoista.
Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpito luovat jonkin työllisyyttä kunnan alueelle.
Peltola ymmärtää hyvin, että tuulivoima kiinnostaa monia kuntia.
– Pienessäkin kunnassa tällainen tulonlähde voi olla miljoonaluokkaa. Sellaiset tulot mahdollistavat palveluiden ylläpitoa.
Sähkömarkkinat kehittyvät kovaa vauhtia ja sähköntarve kasvaa vauhdilla, Peltola näkee.
Datakeskuksista ja terästehtaista lähtien riittää sähköä tarvitsevia kohteita.
– Jos ja kun vetytalous lähtee vetämään kunnolla, niin sitten aletaan puhua isoista sähkönsyöjistä, Peltola huomauttaa.
Sähköä on tuotettava enemmän, koska sitä tarvitaan enemmän.
– Yksi kysymys on, miten sähkönjakeluverkot pysyvät kehityksessä mukana, Peltola huomauttaa.
Tuulivoimalla on omat vahvuudet ja heikkoudet muutosten tuulissa.
Heikkoutena on tuulivoimaloiden riippuvuus sääolosuhteista.
– Kun on tuulista, sähköä saadaan paljon. Heikoilla tuulilla sähköä ei juurikaan saada.
Tuulivoiman tulevaisuuteen vaikuttaa sekin, miten hyvin energian varastointi kehittyy.
Tuulivoiman vahvuutena on, että kyseessä on uusiutuva energialähde, joka auttaa kuntiakin vähentämään ilmastopäästöjä.
Sekin on hyvä muistaa, että joka kunta ei saa tuulivoimaa, vaikka haluaisikin, Peltola lisää.
Esimerkiksi Puolustusvoimat on listannut alueita, jonne tuulivoimaa ei voi sijoittaa.
Täällä tuulee hyvin
Simon kunnassa 69 prosenttia kunnan kiinteistöverotuotoista saatiin tuulivoimaloista viime vuonna.
Lapin lounaisosassa sijaitsevassa ja vajaan 2 800 asukkaan kunnassa ei ole levätty laakereilla tuulivoiman suhteen, vaan uutta on jo kaavailtu.
Toukokuun lopulla Simon kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kuusela (kesk.) kertoi, että useita tuulivoimahankkeita on kaavoitusvaiheessa.
– Yhteen on jo myönnetty rakennusluvat ja siihen odotetaan investointipäätöstä.
Tuulivoimalainvestointeja mietittäessä pohdinnassa voivat olla esimerkiksi, miten alueelle on sijoittumassa jatkojalostusteollisuutta. Myös matala pörssisähkön hinta voi mietityttää investoijia, Kuusela tiedostaa.
Joka tapauksessa tuulivoimalla on ollut positiivinen vaikutus Simon kunnan talouteen ja sitä kunnassa osataan arvostaa.
– Kiinteistöveroista ja niiden hyödyistä ei ole koskaan ollut erimielisyyttä kunnassa. Alkuvaiheessa keskustelua herätti yleisesti tuulivoiman rakentaminen kuntaan ja siitä saattoi olla erilaisia näkemyksiä.
Tuulivoiman kasvunäkymistä puhuttaessa yksi kysymys on, miten valmisteilla oleva valtionosuusuudistus vaikuttaa kiinteistöverotuloihin.
Tuulivoimakunnissa pelätään uudistuksen vähentävän kiinteistöverotuloja.
– Jos tuotot valuvat muille, se vaikuttaa hankkeiden hyväksyttävyyteen kuntalaisten ja kuntien kannalta, Kuusela arvioi.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Sairasta puhetta Peltolalta – korruptoitunut perseenreikä