Avoimen lähdekoodin hyödyntämisellä voi poistaa päällekkäistä työtä kunnissa, sanoo Yhteiset digiratkaisut -hankkeen mentori Ismo Hannula.

Kuntaliiton GitHubissa on jaossa avoimeen lähdekoodiin perustuva ”työllisyysguru”, jonka avulla voi hahmottaa kuvaa kuntakohtaisesta työllisyystilanteesta.

GitHub on avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu.

Työllisyysguru hakee Tilastokeskukselta lukumääräisen raportin muun muassa avoimista työpaikoista, työllisyysasteesta, työttömistä työnhakijoista ikäryhmittäin sekä työttömyyden keskimääräisestä kestosta.

Rmd- ja R-tiedostoina ladattava ratkaisu hyödyntää perinteistä tekstiformaattia ja R-kieltä.

Kyseessä on avoimella lähdekoodilla ja avoimilla ratkaisuilla toteutettu raportointiratkaisu, jolla muutkin kunnat voivat ottaa käyttöön ja muokata itselleen sitä tarpeen mukaan, kertoo Työllisyysgurun Kuntaliiton GitHubiin jakanut Hämeenlinnan kaupungin strategia- ja kehittämispalveluiden erityissuunnittelija Ismo Hannula.

Työllisyysgurun kehittäminen sai alkunsa Hämeenlinnassa, kun kuukausittain päivittyvän työllisyystilaston raportointiin ja seuraamiseen haluttiin uutta otetta.

Hannula korostaa, että GitHubiin jaetun Työllisyysgurun ei ole tarkoitus olla lopullinen versio, vaan sitä voi työstää edelleen. Siihen voi lisätä esimerkiksi elinvoimaa seuraavia tekijöitä tai poistaa jollekin kunnalle tarpeettomia osia.

-Sitä on tehty sillä ajatuksella, että jos joku muu pystyy hyötymään, niin hyvä.

Asemakaavalle digityylikirjasto

Työllisyysguru on yksi ratkaisuista, joita on tuotu esiin myös Kuntaliiton Yhteiset digiratkaisut –hankkeessa, jonka tarkoituksena on nostaa esiin avoimen lähdekoodin hyödyntämisen mahdollisuuksia kunnissa.

Yhteiset digiratkaisut on Kuntaliiton ylläpitämä yhteiskehittämisen verkosto, jossa jaetaan tietoa digitalisaation uusista avauksista, avoimen teknologian hyödyntämisestä, digitalisaation rahoituksesta ja yhdessä oppimisesta. Verkoston on tarkoitus vahvistaa kuntien digikyvykkyyttä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Hannula on yksi Yhteiset digiratkaisut -hankkeen mentoreista. Hankkeessa on viety GitHubiin myös esimerkiksi avoin tyylikirjasto, joka helpottaa asemakaavojen digitalisointia.

Ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset asemakaavamerkinnät sisältävän avoimen tyylikirjaston voi  ladata ilmaiseksi. Kirjastoa voi hyödyntää avoimissa paikkatieto-ohjelmissa, kuten QGIS:ssä ja myös kaikissa niissä valmisohjelmissa, jotka tukevat standardimuotoisen SLD-tyylikirjaston käyttöä. 

Avoin tyylitiedosto mahdollistaa aikaisemmin tehtyjen asemakaavojen digitoinnin sekä uusien kaavojen tuottamisen suoraan määritetyn kuvaustavan mukaisina. Kuvaustyylitieto voidaan jakaa koneluettavassa, rakenteisessa XML- tai SLD-muodossa.

Kunnissa asemakaavoja on digitoitu eri CAD- ja paikkatieto-ohjelmin. Lopputuloksena on syntynyt kaavoja, joiden merkinnät vaihtelevat kuntarajoja ylittäessä. Joissakin kunnissa asemakaavat ovat saatavilla vain pdf-kuvina.

Avoin tyylikirjasto helpottaa ja nopeuttaa kaavojen digitointia ja edistää lopputuloksen tasalaatuisuutta ja yhteensopivuutta valtakunnallisesti.

Into riittää alkuun

Hämeenlinnassa on avointa lähdekoodia käytetty mm. muuttoliikkeen kuvaamiseen, Ismo Hannula kertoo.

Kuntaliiton projekti antaa hänen mukaansa tarpeellista sparrausta avoimen lähdekoodin kanssa työskentelyyn.

Hän muistuttaa, että avoimen lähdekoodin käyttö on asia, jossa kunnissa kannattaa keskittyä yhteistyöhön kilpailun sijaan.

-Kilpailu on ehkä jossain muualla. Paljon olisi tehostettavaa. Ihan perusasioita ei aina kannata tehdä suljettuna.

Tarvetta avoimen lähdekoodin hyödyntämistä tukevalle verkostolle on, sillä avoimen koodin mahdollisuudet ovat kunnissa hallussa hyvin vaihtelevasti.

– Isoissa kaupungeissa tehdään kehitystyötä. Mutta on monentyyppisiä haasteita: on isoja järjestelmiä, kuten terveydenhuollon järjestelmät, jotka ovat haastavia kokonaisuuksia ja joissa koodin avoimuus ei ole ainoa haaste, Ismo Hannula sanoo.

– Pienissä kunnissa ei aina ole erityisosaamista. Avoin koodi on siinä mielessä uusi juttu, että se on vasta viime vuosina tullut isommin esille. Kun koodaamisosaaminen kunnissa lisääntyy, ainakaan tämä Työllisyysguru ei ole niin vaikea asia, etteikö sitä voisi ottaa käyttöön vaikkei olisi opiskellut tietojenkäsittelyä tai tilastotiedettä.

– Se ei vaadi ihmeempää erityisosaamista vaan on toteutettu aika yksinkertaisilla menetelmillä. Käyttöönotto kuitenkin vaatii vähän intoa opetella ymmärtämään ja vähän muokkaamaan koodia.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*