THL: Päihdeasiakkaita aiempaa enemmän terveyskeskuksissa
Terveyskeskukset tunnistavat varhaisvaiheen päihdeongelmat ja estävät niiden pahenemisen paremmin kuin ennen.
Päihdeasiakkaiden määrä on lisääntynyt terveyskeskuksissa mutta vähentynyt päihdehuollon erityispalveluissa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 11. lokakuuta 2011 tekemästä seitsemännestä valtakunnallisesta päihdetapauslaskennasta.
Päihdeasiakkaita kävi viime vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa laskentavuorokauden aikana lähes 12 000. Asioinneista 32 prosenttia kohdistui terveydenhuollon palveluihin, 32 prosenttia päihdehuollon erityispalveluihin, 19 prosenttia yleisiin sosiaalipalveluihin ja 17 prosenttia asumispalveluihin.
Päihteisiin liittyvien asiointien määrä on suunnilleen kahden edellisen päihdetapauslaskennan tasolla, sillä päihdeasiakkaita oli hieman yli 12 000 vuonna 2007 ja vajaat 11 000 vuonna 2003.
Asiakkaiden määrä kasvoi erityisen voimakkaasti terveyskeskusten avopalveluissa. Näyttääkin siltä, että perusterveydenhuollossa on otettu aikaisempaa enemmän vastuuta päihdeasiakkaiden hoitamisesta.
Tämä kehitys on linjassa vuonna 2009 julkaistun päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kanssa, jossa korostettiin muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa.
Päihdehuollon erityispalveluissa 10 prosentin vähennys
Päihdehuollon erityispalveluissa kävi 10 prosenttia vähemmän asiakkaita vuonna 2011 kuin edellisenä laskentavuonna 2007.
Kun terveyskeskukset tunnistavat entistä paremmin varhaisvaiheen päihdeongelmia ja estävät niiden pahenemista, se voi parhaimmillaan vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä.
Erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä.
Erityisesti pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttäisi vaikeutuneen. Asiakkaita ohjataan aikaisempaa enemmän vain lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon ja asumispalveluihin.
Päihdetapauslaskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien neljän vuoden välein, jotta saataisiin tietoa siitä, millaisia päihdeasiakkaat ovat ja mitä palveluita he käyttävät. Tietoja kerätään kaikista muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista paitsi lasten päivähoidosta.
