Tieto on valtaa kauppapaikkojen kaavoituksessa

Kauppapaikkojen kaavoituksesta päätettäessä avoimuus ja läpinäkyvyys eivät ole ohjaavia normeja, sanoo kauppias Aarre Kanth.

 

Kanth toimitti Ylen ajankohtaisohjelmia ennen kuin ryhtyi kauppiaaksi M-ketjun kauppaan Helsingin keskustan tuntumaan.

 

Ennen hyppyä tuntemattomaan hän tutki kaupan kaavoitukseen liittyvää kunnallista vallankäyttöä pro gradu -tutkielmassaan Tampereen yliopiston sosiologian laitokselle. Esimerkkeinä olivat Oulun Arina-osuuskaupan kaavoitus Limingantullissa 1990-luvulla ja Porvoon marketpäätökset 2000-luvun alussa.

 

– Kaupan keskusliikkeillä on hyvät linkit kunnan keskeisiin kaavoitusta valmisteleviin virkamiehiin ja poliitikkoihin. Keskusliikkeet saavat tiedon tulevista maankäyttösuunnitelmista hyvissä ajoin. Hyvän kauppapaikan saamista edeltää vuosikausien pehmitys eikä sellaiseen mikään pieni kauppaketju pääse väliin.

 

 

Minimani Yhtiöiden toimitusjohtaja Kalle Lähdesmäki oli keskeinen tekijä liikepaikkojen hankinnassa  S-ryhmässä kolmenkymmenen vuoden ajan ja Minimanissa seitsemän vuotta.

 

Lähdesmäen mielestä kaupan sijoittumista ohjaava kaavoitus- ja maankäyttölaki on ollut liian löysä ja toisaalta se on estänyt kilpailua.

 

– Se on antanut virkamiehille liian paljon tulkintavaihtoehtoja. Minusta S-ryhmän luottamushenkilöitä on syytetty julkisuudessa suotta ja väärin perustein. En tunne yhtäkään niin vahvaa luottamusmiestä, joka olisi voinut yksin vaikuttaa kauppapaikan kaavoitukseen sitä tai tätä.

 

Lähdesmäen mukaan osaavat ammattilaiset S- ja K-ryhmissä ovat hankkineet lain ja lupien tiukentuessa kauppapaikkoja määrätietoisesti jo 15–20 vuoden ajan. Ne ovat olleet mukana näköalapaikalla maakuntakaavoja valmistelevissa työryhmissä ja saaneet tiedon tulevista suuryksiköiden paikoista ennen muita.

 

Kunta- ja hallintolaki kieltävät virkamiestä osallistumasta päätöksentekoon, jos tämän katsotaan olevan esteellinen. Osuuskauppojen osalta tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kaavojen valmistelu tai julkiset hankintapäätökset.

 

Alueellisten osuuskauppojen hallintoneuvostoissa valtaa käyttävät virkamiehet osallistuvat muun muassa osuuskauppojen toimitusjohtajien valintaan, investointipäätöksiin ja liiketoiminnan valvomiseen.

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki toivoo rivakkuutta kaavoitukseen.

– Kaavoituksen pitäisi olla nykyistä nopeampaa ja mahdollisuuksia luovaa, koska tarkat kaavamerkinnät johtavat muutostarpeisiin kaavaprosessien pitkien aikojen vuoksi. Kaavoitusta ja rakentamista koskevat valitukset saattavat viivästyttää hankkeita kohtuuttomasti, jopa useita vuosia. Maankäytön ja kaavoituksen pitää ottaa ennen kaikkea huomioon asiakkaiden erilaiset kauppatarpeet, Halmesmäki listaa muutostoiveita.

 

– Sääntelyä tulisi vähentää ja suuryksiköille määriteltyä kokoluokkaa tulisi kasvattaa, linjaa puolestaan SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä.