Timo Kietäväinen normien purkamisesta: Historiallinen tavoite - toteutus kangertelee
Ensimmäiset ministeriöiden esitykset kuntien tehtävien ja toimintaa ohjaavien normien vähentämiseksi eivät riitä vähentämään menoja tavoitellun miljardin euron edestä, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Valkeakoskella maanantaina.
Hallitus linjasi budjettiriihessään kuntatalouden tervehdyttämiseksi tarkoitetun toimintaohjelman, jolla on tarkoitus vähentää kuntien tehtäviä ja toimintaa ohjaavia normeja siten, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot vuonna 2017 vähenevät miljardilla eurolla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Linjaus oli välttämätön, historiallinen ja erittäin tervetullut. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hallituksen tasolla on aikomus merkittävässä mittakaavassa asettaa tärkeysjärjestykseen hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä niiden toimivuuden varmistamiseksi.
Ministeriöiden tekemiin kuntien tehtävien karsimiseen tähtääviin esityksiin sisältyy myös yllättäviä piirteitä, arvioi Timo Kietäväinen.
– Yllättävimpiä ajatuksia on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys siirtää käytännössä kaikkien kouluasteiden, päivähoidon sekä kuntien kirjastojen valtionrahoituksen budjetointi ministeriölle. Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta, millä tavoitellaan kokonaisvaltaista tarkastelua yli sektorirajojen, huomautti Kietäväinen.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen tekee erikoiseksi se, että se lisäisi keskusohjausta, byrokratiaa ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta. Muutos merkitsisi taka-askelta valtionosuusuudistuksessa.
Ministeriöiden normipurkuehdotukset eivät kata uusien tehtävien kustannuksia
– Ministeriöiden ehdotusten säästövaikutus on jopa vähäisempi, kuin ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat kunnille hallituksen päättämistä tehtävien ja velvoitteiden lisäyksistä ensi ja seuraavalle vuodelle, muistutti Kietäväinen.
Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla.
– Jos valtio ei lisää kuntien aktivointitoimintaan lisää rahaa ja päätösvaltaa, uhkaa loppusumma nousta olennaisesti hallituksen keväällä arvioimaan nähden. Uudistus kiristää kaikkein eniten vaikeuksissa olevien rakennemuutoskuntien asemaa. Uudistus on tehtävä siten, etteivät kuntien menot kasva.
On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen vähennykset ovat selkeästi todennettavissa ja että niiden hyötyjä ei imuroida valtiolle. Kuntien palvelujen rahoittamiseen tarvitaan kaikki syntyneet säästöt.
