Tiukentuva kuntatalous ei näy kuntien markkinointibudjeteissa

Edellinen kuntien markkinointipanostuksia kartoittanut tutkimus toteutettiin vuonna 2009. Yhteensä 37 prosentilla vastaajista on nyt käytössä enemmän resursseja kuin kolme vuotta sitten, 12 prosentilla puolestaan vähemmän.

 

– Vaikka taloudellinen tilanne toisaalta kasvattaa monessa kunnassa painetta markkinointiin, näkyy tiukempi taloudellinen tilanne kuitenkin siinä, että markkinointiin kohdistetut resurssit käytetään entistä kohdennetummin ja harkitummin, analysoi Kuntaliiton markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen tutkimustuloksia.

 

– Mikäli resursseista on karsittu, ensimmäisten säästökohteiden joukossa ovat muun muassa maksetut ilmoitukset ja tapahtumat.

 

Noin 54 prosenttia vastaajista ilmoitti toimivansa alle 50 000 euron markkinointibudjetilla. Vastanneista 22 prosenttia kertoi markkinointibudjettinsa olevan 50 000 – 100 000 euron suuruusluokkaa. Suurimmissa kaupungeissa markkinointibudjetit ovat tätä suurempia. Yli 200 000 euron markkinointibudjetti oli 15 prosentilla vastaajista, vuonna 2009 vastaava luku oli 7 prosenttia.

 

Kuntaliitto toteutti kunta-alan markkinointitutkimuksen kolmatta kertaa kuluvan vuoden loka-marraskuussa. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin sekä kuntataustaisiin organisaatioihin, vastausprosentti kuntien osalta oli 26,19. Pienet ja keskisuuret kunnat vastasivat kyselyyn suuria kuntia ahkerammin.

 

Kunnilta kysyttiin muun muassa markkinoinnin organisoinnista, markkinointiresursseista, tavoitteista ja suunnittelusta, profiloinnista, markkinointiviestinnän keinoista, muuttohoukuttimista ja visuaalisesta ilmeestä.

 

Suurimpina markkinoinnin haasteina kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot näkevät alueellisen yhteistyön tekemisen. Myös resursseista on pulaa: niin rahasta, henkilöstöresursseista kuin ajastakin.

 

 

Markkinoinnin suunnitelmallisuus on yleistynyt vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna. Noin 53 prosentilla vastaajakunnista on olemassa markkinointisuunnitelma tai -strategia ja 14 prosentilla sellainen on suunnitteilla.

 

57 prosentilla vastaajista oli määriteltynä tavoitemielikuva tai brändi-imago, 20 prosentilla sellainen oli suunnitteilla.

 

Sloganeiden käyttö on myös kunta-alalla edelleen suosittua, sillä 73 prosentilla vastaajista on joko yksi tai useampi slogan käytössään.

 

– Kuntien käyttämät sloganit kuten ”Iso pikkukaupunki”, ”Hyvän iän kunta”, tai ”Energistä elämää” kiteyttävät ytimekkäästi kunnan arvo- tai palvelulupauksen, kuvaa Olari-Sintonen.