Äänestysaktiivisuus laski kaikissa väestöryhmissä viime kuntavaaleissa. Kuva: Pekka Moliis

Äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti viime kesän kuntavaaleissa.

Matalasti koulutettujen ja pienituloisten äänestysaktiivisuus laski eniten. Nämä ihmiset äänestivät jo aikaisemmissa vaaleissa keskimäärin muita vähemmän, Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) tiedottaa.

– On huolestuttavaa, että epätasa-arvoiset asetelmat äänestysaktiivisuudessa vahvistuivat paljon voimakkaammin kuin aiempi trendi antoi syytä olettaa, Turun yliopiston professori Janne Tukiainen kertoo tiedotteessa.

– Pienituloisten ja matalasti koulutettujen syrjäytyminen politiikasta voimistui erittäin paljon.

Mainos



Yleinen kehitys peilautui kuntavaaleissa

Edellä mainittu kehitys avautuu Helsinki GSE:n Tilannehuoneen tuoreesta raportista.

Tilannehuone on koronatalouden tutkimusryhmä, jonka Helsinki GSE perusti yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa viime vuoden keväällä.

Mitkä korona-ajan esille nostamat tekijät vaikuttivat juuri pienituloisten ja matalasti koulutettujen äänestysaktiivisuuteen?

Tukiainen vastaa haastattelussa, että siihen kysymykseen tuore raportti ei anna vastauksia. Tietyssä mielessä matalatuloisten ja heikommin koulutettujen äänestysaktiivisuuden poikkeuksellinen aleneminen on hyvinkin ymmärrettävää, professori jatkaa.

– Monessa asiassa korona-aika on kohdellut ihmisiä epätasaisesti, professori muistuttaa yleisestä kehityksestä poikkeusaikana.

Ryhmä, jonka äänestysaktiivisuus oli reilusti alle 40 prosentin

Viime kesän kuntavaaleissa 55,1 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa väestöryhmissä.

Äänestysaktiivisuus laski erityisen paljon jo aiempina kertoina vähän äänestäneissä ryhmissä eli vähän koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa.

Tutkimuksessa äänestäjät oli jaoteltu tulojensa perusteella kymmeneen eri ryhmään ja jokaisessa ryhmässä oli 10 prosenttia äänioikeutetuista. Vähiten tuloja saaneiden ryhmässä äänestysaktiivisuus putosi selkeästi alle 40 prosentin.

Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa vastaava äänestysaktiivisuus kaikista vähiten tuloja saavien keskuudessa oli selkeästi yli 40 prosentin.

Jako eri tuloryhmiin on laskettu henkilöiden käytettävissä olevien tulojen perusteella eli tuloihin on otettu huomioon verot sekä erilaiset etuudet.

Pienituloiset äänestävät suurituloisia

Näkyykö matalapalkkaisten voimakkaasti heikentynyt äänestysaktiivisuus siinä, kuinka matalapalkkaiset ehdokkaat pärjäsivät vaaleissa?

Tukiainen muistuttaa, että matalapalkkaiset eivät suinkaan äänestä aina oman tuloryhmänsä edustajia.

Vähän koulutettujen ja pienituloisten suhteellinen edustus ehdokkaiden tai valtuutettujen joukossa ei muuttunut olennaisesti näissä vaaleissa, Tukiainen kertoo.

Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat vahvasti yliedustettuina, kun tilannetta vertaa äänestäjien talous- ja koulutustaustoihin. Tämä on tilanne, joka on jatkunut jo pitkään.

– Tilanne ei muuttunut koronavaaleissa, Tukiainen täsmentää.

Äänestäjät seurasivat kotikuntansa tautitilannetta

Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportissa kerrotaan, että korona-aika vaikutti merkittävästi ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

Ennakkoäänestäminen yleistyi erityisesti alueilla, joissa tautitilanne oli verrattain vaikea.

Kokonaisuudessaan ennakkoäänestäminen lisääntyi eniten nuorten, korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten keskuudessa.

Tukiainen arvioi, että vaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle ja siirtoa seurannut pitempi ennakkoäänestysaika oli raportinkin tulosten perusteella onnistunut ratkaisu.

– Koska ennakkoäänestäminen lisääntyi siellä, missä korona oli levinnyt eniten, voidaan tulkita, että terveysriskillä oli vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, Tukiainen sanoo Helsinki GSE:n tiedotteessa.

– Tämän raportin perusteella terveysriski ei estänyt ihmisiä äänestämästä, vaan vaikutti vain siihen, milloin he äänestivät. Ennakkoäänestämisen helpottaminen näissä vaaleissa näyttää siis olleen pelkästään myönteinen asia.

Pandemian vaikutuksia tutkittiin

Helsinki GSE:n Tilannehuoneessa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Edellä mainitussa ja tuoreessa raportissa on kuvattu pandemian yhteyttä äänestysaktiivisuuteen, ennakkoäänestämisen suosioon, ehdokasasetteluun ja siihen millaisia ehdokkaita valtuustoon päätyi.

Raportissa vertailtiin korkean koronatartuntamäärän kuntia sellaisiin kuntiin, joissa tartuntoja oli ollut vähemmän. Tämän lisäksi tehtiin vertailu kaksiin aikaisempiin kuntavaaleihin, jotta voitaisiin selvittää koronan vaikutus mahdollisiin löydöksiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten korona näkyy eri ikä-, koulutus- ja tuloryhmien käytöksessä, ja siinä hyödynnettiin yksilötason äänioikeus- ja ehdokasrekisteriä.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta helsinkigse.fi

Lue lisää aiheesta:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*