Nuorten toisen asteen koulutus on kuntalaisten peruspalvelu ja siksi sen tulee olla osa kuntauudistusta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
 
– Vahvojen kuntien on vastattava koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen loppuun, nuoren aikuisuuteen saakka, tämä on paras tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä, toteaa Haatainen.
 
– Vastuu koulutuksen järjestämiseen liittyvistä rakenteellisista muutoksista tulee pitää yksissä käsissä. Ne on ratkaistava paikallisesti kunnissa, osana kuntauudistusta. Tarvittaessa kunnat voivat toimia kuntayhtymien kautta kuten nytkin, mutta kokonaisvastuun on oltava kuntien hallinnassa. 

– Koulutuspalvelut ovat siten dynaamisena osana kunnan elinkeinopolitiikkaa ja kuntalaisten osaamistarpeiden turvaajana, muistuttaa Haatainen.

Peruskoulun jälkeinen koulutus lakisääteiseksi oikeudeksi 
– Kunnat ovat huolissaan siitä, että merkittävä osa peruskoulun päättäneistä nuorista jää saman vuoden yhteishaussa ilman jatko-opiskelupaikkaa. Opetushallituksen vuoden 2012 kevään yhteishaun tilastoista ilmenee, että tänä vuonna 7,4 prosenttia eli noin 4 750 nuorta ei tullut hyväksytyksi lukio- tai ammatilliseen koulutukseen, sanoo opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.

Kunnat arvioivat, että nuorten syrjäytymiskehitys pysäytetään parhaiten tekemällä perustavaa laatua oleva rakenteellinen muutos koulutuksen järjestämiseen. 

– Koulutus antaa parhaat eväät nuorelle tulevaisuutta varten. Syrjäytyneissä nuorissa on enemmän niitä, joilla ei ole koulutusta kuin niitä, joilla ei ole työtä. Nuorille tulee antaa lakisääteinen oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Helsingin kaupungista.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*