Tuula Haatainen: Nuorille vahvemmat oikeudet jatko-opiskelun helpottamiseksi

Tavoite saada kaikki nuoret suorittamaan tutkinto lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta edellyttää nuoren oikeuksien vahvistamista, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

 

– Nuorille tulee säätää lakisääteinen oikeus perusopetuksen jälkeiseen koulutuspaikkaan. Kaikkien oppivelvollisuutta laajentavien vaihtoehtojen tavoitteena on oltava, että nuorten koulutie ei katkea, Haatainen painottaa.

 

Kuntaliitto on tarkastellut, kuinka hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa kaavailtu laajennettu oppivelvollisuus voitaisiin käytännössä toteuttaa. Toistaiseksi hallitus ei ole määritellyt toteuttamistapaa.

 

Kuntaliiton mielestä tavoitteena on oltava, että jokainen nuori saa tutkinnon lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Uudistukset on tehtävä siten, että niistä ei aiheudu lisäkustannuksia kunnille.

 

– Puheet 15–16-vuotiaiden välivuosista ennen jatko-opintoihin siirtymistä ovat epärealistisia, sillä ilman opintopaikkaa jääville teini-ikäisille ulkopuolisuuden kokemus voi tuntua kohtuuttomalta ystävien jatkaessa toisen asteen opintoihin.

 

Jos nuoren elämäntilanne on sellainen, että suoraan ammatti- tai lukio-opintoihin siirtyminen ei onnistu, hänet olisi Kuntaliiton mukaan ohjattava nivelvaiheen koulutukseen tai toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi lisäopetus, ammattistartti, työpaja tai kuntoutus. Lähtökohtana on antaa eväät tutkintotavoitteeseen koulutukseen siirtymiseksi.

 

 

Tällä hetkellä nuorella ei ole lakisääteistä oikeutta perusopetuksen jälkeiseen koulutuspaikkaan. Millään taholla ei myöskään ole lakisääteistä velvollisuutta perusopetuksen jälkeisen koulutuksen järjestämiseen. Kuntaliito katsoo, että kunnille tulee säätää kokonaisvastuu alueellaan asuvien nuorten perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta.

 

– Valtio määrää ammatillisten koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskelijapaikkamäärät. Tämä vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia suunnitella ja tarjota ammatillista koulutusta nuorille paikallisen tarpeen mukaisesti. Nykyjärjestelmää olisi muutettava siten, että ammatillista koulutusta järjestävät kunnat voisivat itse määrittää nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikat, sanoo kehittämispäällikkö Marja Lahtinen.

 

– Myös lukiokoulutuksen järjestämiseen tarvitaan lupa valtiolta. Kuntien kohdalla tämä järjestelmä olisi purettava, sillä se vaikeuttaa turhaan kuntien toimia koulutuksen järjestämisessä ja opiskelupaikkojen osoittamisessa nuorille.

 

Mikäli kunnilla olisi kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta ja nuorilla oikeus koulutuspaikkaan, nuoret saataisiin koulutukseen nykyistä tehokkaammin. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia eri tahot kuten nykyisin: kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset järjestäjät. Rahoitusvastuu jakautuisi kunta-valtio -suhteessa nykyiseen tapaan.

 

– Kuntien kokonaisvastuulla ja nuorten oikeuksia parantamalla vähennettäisiin syrjäytymistä ja pidennettäisiin työuria niiden alkupäästä. Kunnilla on vastuullaan lähes kaikki nuorten hyvinvointipalvelut, ja siten parhaat mahdollisuudet kokonaisvastuun kantamiseen nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi, muistuttaa Tuula Haatainen.