Työkyvyttömyyttä ennustetaan uuden mallin avulla julkisella sektorilla – "Auttaa kohdistamaan työkykyasiantuntijoiden huomion"

Yli 1 300 lähihoitajalla on riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Tätä näkymää avaa Kevan uusi ennustemalli, joka luo kuvaa julkisen sektorin työkyvyttömyysriskeistä.

Juuri lähihoitajien kohdalla kaikkien sairauspoissaolojaksojen vähentämisellä on muuta kunta-alaa suurempi vaikutus työkyvyttömyysriskiin.

Lisäksi Keva tiedottaa hoitajiin liittyen, että lyhyiden poissaolojen vähentäminen vaikuttaa työkyvyttömyysriskiin eniten keski-ikäisillä lähihoitajilla.

Pitkien poissaolojen vaikutus riskiin on selvästi suurin nuorimmissa ikäryhmissä, joissa kymmenen prosentin vähennys poissaoloissa pienentää työkyvyttömyysriskiä noin seitsemällä prosentilla.

Esimerkiksi opettajilla tilanne on toisenlainen. Ammatin suhteellinen työkyvyttömyysriski on selvästi pienempi kuin muuten on kunta-alalla, ja pitkienkin poissaolojen vähentämisen vaikutus työkyvyttömyysriskiin kasvaa vasta iän myötä.

Kevan tiedotteessa kerrotaan myös, että uuden ennustemallin avulla julkisen alan työnantajien on mahdollista tarkastella aiempaa tarkemmin työkyvyttömyyseläkeriskiä eri työntekijäryhmissä sekä vertailla ryhmiä riskiin vaikuttavien tekijöiden avulla.

Myös työnantajakohtaista tietoa

Varhaisella puuttumisella ja sairauspoissaoloja vähentämällä voidaan merkittävästi pienentää työkyvyttömyysriskiä ja alentaa siitä aiheutuvia kustannuksia.

Myös kustannusvaikutuksia, kuten esimerkiksi sairastamisen suoria kustannuksia ja toteutuneen riskin eläkemaksuvaikutuksia, voidaan arvioida mallin avulla.

– Ennustemalli auttaa kohdistamaan työkykyasiantuntijoiden huomion niihin työntekijäryhmiin, joissa varhaisen puuttumisen tarve on erityisen suuri, sekä valottamaan riskin taustalla olevia tekijöitä, Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman sanoo Suomen suurimman eläkevakuuttajan tiedotteessa.

– Ensivaiheessa malli on luotu ennustamaan kunta-alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiä lähivuosina alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Koko kuntasektorin ennusteen ohella malli tuottaa myös työnantajakohtaista tilastotason tietoa nykyhenkilöstön ennustetusta riskistä pysyvään työkyvyttömyyteen.

Miljoonaluokan säästöt mielessä

Kunta-alalla siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeille 4 500–5 000 henkilöä.

Sairauspoissaolojaksojen vähentäminen kymmenellä prosentilla voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä kahdeksalla prosentilla.

Vastaavasti 20 prosentin vähennys eri pituisissa sairauspoissaolojaksoissa merkitsisi 17 prosentin vähennystä lähivuosien työkyvyttömyyseläkkeiden määriin kunta-alalla, Keva tiedottaa.

Suurimpien kaupunkien kohdalla sairauspoissaolojen vähentäminen kymmenellä prosentilla voi merkitä euroissa jopa miljoonaluokan säästöjä.

Poissaolojen vähenemisen kustannusvaikutus riippuu työnantajan kustannusrakenteesta, tiedotteessa huomautetaan.

Ikä vaikuttaa riskiin

Ennustemalli perustuu laajoista rekisteriaineistoista saatavaan tietoon. Merkittävimmät työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen.

Mitä enemmän työuraa on takana ja mitä fyysisesti tai psyykkisesti rasittavampi on työnkuva, sitä suurempi on työkyvyn pysyvän heikkenemisen riski.

Näiden tekijöiden lisäksi ennustemalliin on sisällytetty myös muun muassa sairauspoissaolojen rakenne.

Lisäksi Kevan tiedotteessa sanotaan, että nuorten työntekijöiden pitkäaikainen sairastaminen on työkyvyttömyysriskin kannalta suurempi ongelma kuin vanhempien työntekijöiden pitkäaikainen sairastaminen.

Lakisääteisiä tehtäviä

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja uusien hyvinvointialueiden eläkeasioista.

Toinen Kevan lakisääteisistä tehtävistä liittyy työkyvyttömyysriskin vähentämiseen.

Keva palvelee 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Lisäksi Kevalla on noin 2 000 työnantaja-asiakasta.

Lue myös:

Keva kaipaa lisävaroja eläkkeiden maksuun – sijoitussalkun riskitasoa nostetaan