Ukrainan värit näkyvät monella tavoin sodan vuosipäivänä

Perjantaina tulee kuluneeksi tasan vuosi Venäjän käynnistämästä hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat kuluneen vuoden aikana tukeneet monin tavoin oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainan kansaa.

Ukrainan Suomen-suurlähetystö on pyytänyt Suomen kuntia osoittamaan julkisesti tukeaan Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen alkamisen vuosipäivänä, ja kunnat ovat kiitettävästi tähän pyyntöön vastaamassa. Perjantaina nousee Ukrainan lippu salkoon useiden kunnan- ja kaupungintalojen pihamaalla, hiljaisia hetkiä vietetään ja rakennuksia valaistaan Ukrainan lipun värein.

Esimerkiksi Rovaniemen kaupungintalolla liputetaan perjantaina Ukrainan lipulla. Lappia-talo valaistaan Ukrainan lipun väreillä myös perjantaina, kuten se on valaistu jokaisena muunakin päivänä läpi talven. Rovaniemellä järjestetään myös Kemijoen rannan Kompassi-aukiolla erityinen kynttilähetki.

Kouvolan kaupunki osoittaa perjantaina tukeaan Ukrainalle ja ukrainalaisille liputtamalla kaupungintalon edustalla Ukrainan lipulla. Lisäksi Kouvolan teatteri valaisee näyttämötorninsa Ukrainan lipun sävyin perjantai-illasta lauantaiaamuun.

Turun kirjastosillalla on perjantai-iltana kaksi teemavalaistusta. Iltakuudesta tunnin ajan muistetaan Viron itsenäisyyspäivää ja kello 19 väreiksi vaihtuu Ukrainan lipun värit. Lisäksi Ukrainan liput liehuvat Auransillalla ja Läntisellä Rantakadulla hyökkäyksen vuosipäivänä.

Teemavalaistuksella ja liputuksella osoitetaan tukea Ukrainan suuntaan myös Äänekoskella. Kaupungintalon lippusalossa liehuu perjantaina Ukrainan lippu ja sinikeltainen teemavalaistus toteutetaan Pankkarin maisemavalaistuksena. Teemavalaistus on päällä valtatie 4:n sillalla Kotakennäällä perjantaina kun pimeys koittaa sekä koko viikonlopun ajan.

– Äänekosken kaupunki vastaa tähän haasteeseen ja osoittaa muiden kuntien tavoin tukeaan hyökkäyssodan kohteeksi joutuneelle Ukrainalle ja ukrainalaisille. Äänekosken kaupungin tuki on jatkuvaa ja haluamme tuoda sen esiin näin symbolisena eleenä liputuksella ja valaistuksella, hallintojohtaja Aleksi Heikkilä sanoo.

Kunnilla vahva rooli

Kunnilla on ollut vahva rooli sotaa paenneiden auttamisessa. Kuntien taholta ukrainalaisille on järjestetty hätämajoitusta, akuutteja sosiaalipalveluja, henkistä tukea sekä koulutusta ja varhaiskasvatusta.

Äänekoskella toimii noin 300 paikkainen vastaanottokeskus, jolle kaupungin omistama Ääneseudun Asunnot Oy on vuokrannut kymmeniä vuokra-asuntoja. Vastaanottokeskuksessa asuvilla pakolaisilla on mahdollisuus vuoden Suomessa olon jälkeen itselleen kotikuntaa, jonka myötä he siirtyvät vastaanottopalveluiden asiakkaasta kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi.

Vastaanottokeskus otti vastaan ensimmäiset asukkaansa viime toukokuussa, joten tuolloin ensimmäiset Äänekoskella asuvat ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa. Kotikunnan saatuaan henkilöllä on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa.

Helmikuun puoliväliin mennessä yli 50 000 Ukrainan sotaa paennutta on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Yli 60 prosenttia tilapäistä suojelua hakevista ja saavista on lapsia äiteineen. Suomeen on tullut myös ilman huoltajaa olevia lapsia, jotka yleensä tulevat kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa. Yhteensä noin kolmannes tulijoista on lapsia.

Sotaan joutunutta maata on autettu myös erilaisten keräysten avulla. Suurin osa kunnista antoi rahallista tukea sodan uhrien auttamiseen. Monelta pelastuslaitokselta on Ukrainan suuntaan lähetetty pelastuskalustoa. Myös paikallisten tempausten avulla on kerätty tarpeellisia apuvälineistä sodan murjomille siviileille. Esimerkiksi joulukuussa 2022 Turku järjesti sähkö- ja lämmityskaluston keräyksen Harkovan kaupungin auttamiseksi.

Lappeenranta kerää tukea ystävyyskaupunkiin

Lappeenrannan kaupunki käynnistää perjantaina toukokuun loppuun saakka kestävän keräyksen, jonka tuotto kohdistetaan Pohjois-Ukrainassa sijaitsevaan Tšernihivin kaupunkiin. Kaupungit sopivat ystävyyskaupunkisuhteen tammikuussa. Ystävyyskaupunkisuhteen solmimisella haluttiin antaa vahva solidaarisuuden osoitus Ukrainalle ja Tšernihivin asukkaille.

Kaupunki haluaa nyt, kun sodan alkamisesta on kulunut vuosi, osoittaa konkreettisen tukensa ja osallistuu ystävyyskaupungin auttamiseksi perustettuun keräykseen, johon kaikki lappeenrantalaiset voivat ottaa osaa. Kirkon Ulkomaanapu on valinnut keräyskohteeksi tšernihiviläisen kuulovammaisten koulun. Keräyksellä saaduilla varoilla hankitaan kuulolaitteita ja erilaisia apuvälineitä kuulovammaisille lapsille, ja niitä käytetään apuna lasten terapiassa.

-Apu kohdennetaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta. Järjestö toimii aktiivisesti Tšernihivin alueella ja sen työntekijät tietävät hyvin, mitkä ovat paikallisten ihmisten suurimmat tarpeet, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo.