Utsjoen asukkaat kaivosta vastaan - valtuusto muodostaa kantansa perjantaina
Utsjoen kunnan asukkaat näyttävät vastustavan timanttien etsintää ja mahdollista kaivoksen perustamista jyrkästi. Yksityiset ihmiset ovat ottaneet asiaan voimakkaasti kantaa. Utsjoen kunta ei ole muodostanut asiasta vielä virallista kantaa, mutta kunnanvaltuusto kokoontuu asiaa koskevaan lähetekeskusteluun tänä perjantaina.
– Virallista kantaa ei vielä ole, mutta perjantaina pidämme lähetekeskustelun, jossa mahdollisesti esitämme, että kunnanhallitus muodostaisi kaivosasiassa virallisen kannan. Minun kantani on ehdottoman kielteinen, kuten jo viime viikolla Norjan saamelaisradiolle sanoin, Utsjoen valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg (vas.) sanoo.
Etsintälupaa ei
vielä myönnetty
Utsjoella asiasta on noussut kova kohu, vaikka mahdollinen timanttikaivos on vielä pitkässä kuusessa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi toukokuun puolivälissä varauspäätöksen irlantilaiselle timanttiyhtiö Karelian Diamond Resources’lle. Sen mukaan yhtiöllä on etuoikeus anoa varsinaista etsimislupaa kahden vuoden sisällä.
Sitä ennen yhtiö saa tutkia maastoa vain saman verran kuin kuka tahansa ilman lupaakin.
Viranomaiset kiistelevät
Myös viranomaiset ovat ryhtyneet asiassa tukkanuottasille. Lapin ely-keskus piti Tukesin varauspäätöstä Lapin Radion mukaan laittomana. http://yle.fi/uutiset/lapin_ely-keskus_timanttien_etsinta_kevon_luonnonpuistosta_laitonta/7274651
Ely-keskuksen mukaan laittomuus perustuu siihen, ettei luvassa mainita varausalueen ulottuvan Kevon luonnonpuistoon, jossa kivien- ja maa-aineisten ottaminen on luonnonsuojelulain ja kaivoslain mukaan kielletty.
Talvivaara huolettaa
Nordberg toteaa, ettei kaivosyhtiölle pidä antaa pikkusormeakaan.
– Haluamme lopettaa kaivoshankkeen jo kohtuun. Se on minun ja kuntalaisten enemmistön mielipide, vaikka puoltajiakin on. Emme tarvitse tänne mitään uutta Talvivaaraa – sellainen aivan kauhistuttaa, Nordberg toteaa.
Eivätkö työpaikat sitten kiinnosta utsjokelaisia?
– Olen kasvanut itse Kolarissa. Sinne perustettiin elinaikanani Rautuvaaran rautakaivos ja Paraisten sementtitehdas, jotka molemmat on jo purettu. Ylläsjokisuulta purettiin paitsi tehdas, myös työläisten asunnot. Ne olivat kamalia näkyjä ja Kolarin asukasluku sukelsi. Jos tänne perustetaan kaivos, sen jälkeen ei ole vanhoja eikä uusia työpaikkoja, Nordberg povaa.
Elinkeinot perustuvat
lohenpyyntiin
Vastustus perustuu Utsjoen asukkaiden elinkeinoihin, jotka perustuvat puhtaan luonnon hyödyntämiseen. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Sen matkailusta 90 prosenttia perustuu Tenojoen lohimatkailuun.
Kalastusmatkailu on keskittynyt sotien jälkeen nimenomaan Suomen puolelle, vaikka viime aikoina se on vilkastunut hieman Norjankin puolella.
– Jos lohijoki saastuu, Utsjoelle ei pysähdy kukaan: matkailijat ja kalastajat menevät suoraan Norjaan, Nordberg uskoo.
Tulvavesien saasteet
huolettavat eniten
Norjan Kirkkoniemessä on rautakaivos, mutta Nordbergin mukaan sielläkin väitellään kovasti, miten kaivoksen jätevedet vaikuttavat Näätämöjoen lohennousuun. Tenojoen suulla louhitaan kvartsia, mutta siellä ei näy hukkakasoja.
Nordberg pitää selvänä, että timanttia on maaperässä vähän. Kun sitä louhitaan, pitää maata kaivaa paljon ja hukkamaa jää suuriin kasoihin ikuisiksi ajoiksi. Niistä irtoaa jo sinällään kaikenlaisia aineita ja maaperän omien aineiden lisäksi räjähteiden ainesjäämiä.
Timanttien etsintäalue sijaitsee Utsjoen kunnan eteläosassa Utsjoen valuma-alueella, joka laskee vetensä Tenojokeen Utsjoen kirkonkylän kohdalla. Hakualueen nurkka ulottuu Kevon luonnonpuiston puolelle.
– Utsjoen lumet voivat lähteä neljässä päivässä täydestä hangesta paljaaseen maahan asti. Siinä vesi virtaa, eikä mikään estä saasteita leviämästä. Sellaista emme tänne halua, Nordberg ennakoi kunnan tulevaa kantaa.
