Uudenmaan maakuntakaavasta 20 valitusta
Valitusten ykkösaihe on kaupan mitoitus.
Maakuntavaltuuston maaliskuussa tekemästä Uudenmaan maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on jätetty ympäristöministeriöön 20 valitusta. Puolet valituksista koskee kaavan kaupan ratkaisua. Viherverkostoon liittyviä valituksia on seitsemän.
Uudenmaan liiton alesuunnittelujohtaja Riitta Murto-Laitisen mukaan valitusten määrä on maltillinen. Kauppaan kohdistuvien valitusten suuri osuus ei tullut yllätyksenä. Uudenmaan maakuntakaava on ensimmäisiä kaavoja, jossa kauppaa koskevat uudet maankäyttö- ja rakennuslain säädökset on otettu huomioon.
– Kaupan ratkaisuista käytiin vilkasta keskustelua koko kaavaprosessin ajan. Vaikka valitukset ovat aina ikäviä ja prosessia hidastavia, niin toisaalta on hyvä, että niiden myötä lain tulkintaa tulee puitua perusteellisesti, Murto-Laitinen sanoo.
Kaupan mitoituksia pidettiin liian pieninä erityisesti Tuusulan Sulan ja Focuksen alueilla sekä Vantaan Porttipuiston ja Varisto–Petikon alueilla.
Luontoarvot myös esillä
Viherverkostoa koskevissa valituksissa muistuttiin Helsingin seudun luontokohteiden, lintualueiden ja viheryhteyksien turvaamisesta. Valittajat haluavat varmistaa, että luontoarvot huomioidaan kuntakaavoissa, joita maakuntakaava ohjaa.
Helsingin Kivinokan, Meri-Rastilan ja Talin alueiden merkitseminen taajama-alueiksi koetaan uhkaksi seudun viherverkoston yhtenäisyydelle.
Lintualueista nostettiin esille Suomenojan lintukosteikko, Iso-Huopalahti, Viikki–Vanhankaupunginlahti ja Vitträsk. Myös ekologisen yhteyden säilymisestä Nuuksion ja Meikon välillä Vihdin Huhmarissa kannettiin huolta.
Yksittäisiä valituksia saatiin lisäksi itään suuntautuvan radan linjauksesta, Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen huomioon ottamisesta ja voimajohtolinjauksista.