Pääkaupunkiseudun erityispiirteet vaikuttavat monin tavoin sote-valmisteluun Uudellamaalla. Maakuntatasoinen valmistelu on vasta alkutekijöissään. Kuntien ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin viime viikolla Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Laura Rädyn koollekutsumana.

Toisaalta maakunnan sisällä on käynnissä erilaista valmistelua. Keski-Uudellamaalla ollaan pisimmällä kuntayhteistyössä.

Uudellamaalla on keskustelu vilkkaasti siitä, miten itsehallinnollinen maakunta alueella toteutetaan. Vaihtoehtoja ovat nykyinen Uusimaa tai sitten pääkaupunkiseudun tai metropolin muodostaminen yhdeksi itsehallintoalueeksi tai sitten Helsingin, Espoon ja Vantaan erottaminen kukin omaksi alueekseen ja muun Uudenmaan muodostamiseksi yhdeksi.

Viime mainitun nosti esiin muun muassa selvityshenkilö Lauri Tarasti epävirallisena kantanaan. Mikään niistä ei varta vasten halua luovuttaa valtaansa ja asioitaan maakunnan hoidettavaksi.

Helsingissä pelätään, että rajojen vedossa metropoliyhteistyö vaarantuu, samoin joidenkin kaipaama mahdollinen kuntien yhdistäminen. Espoossa ja Vantaalla ajatellaan melko yleisesti, että ne ovat sopivan kokoisia hoitamaan omat asiansa. Ne kumpikin ovat suurempia kuin valtaosa kaavailluista itsehallinnollisista maakunnista.

Uudenmaan erityispiirteisiin kuuluu Laura Rädyn mukaan myös alueen isot organisaatiot, jolloin tilaaja−tuottaja‑jaon määrittely on alueella erittäin tärkeää.

– Myös valinnanvapauden soveltaminen vaikuttaa erityisesti täällä, missä on paljon toimijoita, sanoo Räty.

 

Lindénillä kaksi mallia

 

HUSn toimitusjohtaja Aki Lindén esitteli kuntien kokouksessa kaksi mallia. Toisessa maakunnan yhteisiä palveluja olivat lähinnä tukipalvelut kuten laboratorio ja kuvantaminen, ja muu toiminta jakautuisi kuudelle alueelle. Ne oletettavasti olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Länsi-, Keski- ja Itä-uusimaa.

Toisessa Lindénin vaihtoehdossa olisi yhteiset erikoissairaanhoitopalvelut sekä yhteisiä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluja. Kuusi alueellista toimijaa hoitaisivat osan perusterveydenhuollosta ja osan sosiaalipalveluista.

 

Kuuma-kunnat pitkällä

 

Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat ovat edenneet määrätietoisesti sote-palvelujen tuotantomallin rakentamisessa.

Niiden hankkeessa suunnitellaan mallia, joka yhdistää kuntien sote-palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, käy ilmi Järvenpään kaupunginjohtajan Erkki Kukkosen kuntien kokouksessa esittelemästä valmistelutyöstä.

Tämän mukaan maakuntatason toimijalle siis ei siirtyisi kunnilta tehtäviä, vaan kaikki siirtyvät tehtävät päätyisivät Kuuma-kuntien yhteiselle toimijalle. Maakuntatason toimija rakentuisi pitkälti nykyisen HUSin mutta myös eräiden erityistehtäviä hoitavien kuntayhtymien tehtävien mukaan.

Kysymykseen siitä, ovatko HUSin Lindénin ja Kuuma-kuntien näkemykset ristiriidassa, Kukkonen vastaa uskovansa, että työnjaossa ei tule ongelmia. Hän kehuu HUSia siitä, että se on hoitanut nykyiset tehtävänsä oikein hyvin ja kaikki se pitää hyöddyntää.

– Haluamme pitää sosiaalihuollon tuotannon itsellämme, ja uskomme, että se voidaan niveltää maakunnallisen kokonaisuuteen.

Viisi Kuuma-kuntaa, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula muodostavat nyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen johon kuuluu Hyvinkään aluesairaala.

Kukkosen mukaan Uudenmaan maakunnalle tarvitaan vaalipiirijako ja alueelliset lautakunnat. Hän näkisi mielellään Uudenmaan liitolle näkyvän roolin valmistelussa.

 

Länsi-Uudella paljon auki

 

Uudenmaan epäselvä tilanne vaikuttaa ehkä eniten Länsi-Uudellamaalla.

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula viittaa pääkaupunkiseudun keskeneräisiin ratkaisuihin. Hänen mukaansa ne jarruttavat suunnitelmien etenemistä ja vaikeuttavat kokonaisuuden näkemistä.

Toinen avoin kysymys liittyy siihen, että vaikka useissa kaavailuissa Länsi-Uuttamaata käsitellään yhtenä kokonaisuutena, nykyisin HUS:lla on alueella sekä Lohjan sairaanhoitoalue että Raaseporissa keskuspaikkaansa pitävä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jolla on Tammiharjun aluesairaala.

Tammiharjun sairaalan toimintaa on jo leikattu, mutta raaseporilaiset tuskin mielellään sairaalastaan luopuvat. Asiaan liittyy myös kielikysymys: Raaseporin ympäristö on vahvasti kaksikielistä.

Edelleen tilanne mutkistaa se, että Vihti on eri yhteyksissä osoittanut vetoa Espooseen ja metropoliin päin.

Jos Espoosta tulee itsenäinen toimija, Vihti voi hyvin päätyä sen helmoihin, jolloin Lohjan alueen painoarvo kevenee.

 

Uusimaa yhtenä kokonaisuutena

 

Sivula haluaisi nähdä Uudenmaan mahdollisimman pitkälti yhtenä kokonaisuutena.

– Onhan tämä Suomen oloissa iso alue mutta kansainvälisessä mittakaavassa verrattuna ihan hallittavissa.

Uudenmaan käsittelyä yhtenä kokonaisuutena voivat uhata toisaalta jakautuminen useampaan maakuntaan tai toisaalta toiminnan jakaminen niin, että yhteisiä toimia on mahdollisimman vähän.

Räty, Kukkonen ja Sivula ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että HUS on hoitanut työnsä hyvin.

– HUS:n hajottamattomuus on ollut kantava teema, siitä on oltu yksimielisiä, sanoo Räty.

– Mutta ei siinä silti voi olla mitään niin pyhää, etteikö siitä pidä voida keskustella, hän jatkaa.

Jos Uusimaa jaetaan itsehallintoalueisiin, voiko niillä olla yhteinen sote-alue?

– Vastaus on tässä vaiheessa yksinkertaisesti että en tiedä, sanoo Laura Räty.

– Ehkä tilaaja−tuottaja‑malli vaikuttaa siihen.

Seuraava Uudenmaan kuntien kokous pidetään 17.6. Valmisteluryhmän ensimmäistä kokousta valmistellaan parhaillaan. Ryhmää johtaa Räty, ja sen toimeksiantona on koota yhteistä sote -näkemystä ja rakennetta seuraavaan kuntakokoukseen.

 

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*