Uusi terveydenhuoltolaki kasvattaa ensihoidon kuluja rajusti
Rajun kustannuslisäyksen aiheuttavat uuden terveydenhuoltolain vaatimukset valmiusajoista sekä julkisen sektorin oman palvelutuotannon kasvu.
Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa yli 30 prosentin kustannusnousua nykytilanteeseen verrattuna.
Yksityisenä palveluntuotantona vastaava lisäys olisi vain vajaat 3 miljoonaa euroa vuodessa, selvitys kertoo.
Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille 1.1.2013 alkaen. Käytännössä lain soveltaminen on kuitenkin ollut mahdollista jo 1.5.2011 lähtien. Uuden lain myötä sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken.
Tällä hetkellä useat sairaanhoitopiirit suunnittelevat ottavansa ensihoidon osaksi omaa tuotantoaan tai tekevänsä sopimuksen ensihoidon tuottamisesta pelastuslaitoksen kanssa.
Sairaankuljetusliiton mielestä uusi laki vie ensihoidon järjestämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin terveydenhuoltoa yleisesti kehitetään.
– Palveluja ei tarvitse enää kilpailuttaa, kun ne järjestetään yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa tai omana tuotantona. Tämä näkyy korkeampina kustannuksina kunnille, sanoo SSK:n puheenjohtaja Teuvo Kontio.
Erot kustannuksissa syntyvät julkisen sektorin korkeammista henkilöstökustannuksista, kalliimmasta hallinnosta sekä julkisen sektorin arvonlisäveroedusta yksityiseen tuotantoon nähden.
Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomat velvoitteet vaativat myös henkilökunnan lisäämistä 27 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna.
Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 800:n päivystystyötä tehneen ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin. Lisätarve vastaa yhden tyypillisen keskussairaalan hoitohenkilöstön kokonaismäärää.
Henkilöstövaje puolestaan saattaa johtaa palkkakilpailuun ja sitä kautta entistä korkeampiin kustannuksiin, Sairaankuljetusliitto varoittaa.
Liitto on huolissaan siitä, että suunnitelmien mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle 5 000 – 8 000 asukkaan kuntia ja isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi.
– Myös osaavan henkilökunnan saanti selvityksen mukaan tulee lähes mahdottomaksi, koska koulutusvaje kasvaa koko ajan ja on vuonna 2013 jo jopa 800 – 1 000 henkilöä, harmittelee Teuvo Kontio.
Selvityksen toteutti Nordic Healthcare Group (NHG).
(KL)
Sairaankuljetusliitto: Selvitys osoittaa: Kustannukset nousevat huimasti ja työvoimasta tulee pula
