Uusjako ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on karsia koulutuksen hajanaisuutta ja tehottomuutta, nostaa koulutuksen laatua ja tuloksia sekä lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

 

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja ministeriö haluaa kohdentaa uudelleen alueittain ikäluokkien muutoksen mukaisesti.

 

– Jos koulutustasoilla on yhteisiä toiminnallisia kokonaisuuksia, voivat rahoitus- ja paikkaleikkurit ja henkilöstön vähentämiset lamauttaa ja syödä uudistuksilta pohjaa joillakin alueilla, johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta pelkää.

 

– Työelämä tarvitsee molemmilta tasoilta valmistuvia. Osassa maata ammatillisen koulutuksen saatavuudessa tulee ongelmia pitkien etäisyyksien vuoksi. Ja ammattikorkeakoulujen pienenkin yksikön lakkautus voi viedä alueelta muita palveluja ja yritystoimintaa sekä aiheuttaa vakavia menetyksiä.

 

Kangasvieri toivoo, että koulutusta ja aluekehitystä ei irroteta uudistuksissa toisistaan.

 

 

Eduskunta saa hallituksen esityksen ammattikorkeakoulu-uudistuksesta helmikuussa 2013. Uusia toimilupia haettaisiin ensi syksynä, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2014 alussa.

 

– Rahoitusvastuun siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muutoksen tavat arvioidaan vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä, ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

 

Ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitus (kunnat ja valtio) on nyt noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkausten ja yksikköhintojen jäädytyksen vuoksi se on 149 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2015. Ensi syksynä otetaan 2 030 opiskelijaa nykyistä vähemmän.

 

Kentällä veikataan, että ammattikorkeakouluja jäänee 18–22 nykyisen 27 sijasta.

 

– Ministeriö on luvannut säilyttää koko maan kattavan korkeakouluverkoston, mutta yliopistotkin ovat korkeakouluja. Ja mikä on duaalimallin tulevaisuus, Anneli Kangasvieri kysyy.

(KL)

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 16/2012.