Väestön keskittyminen kiihtyy
Uusi selvitys kertoo, että Suomen väestön keskittyminen nopeutuu,
ilmenee tutkija Timo Aron sisäisestä
muuttoliikkeestä tekemästä selvityksestä. Kolmasosa Suomen kunnista kerää
kaiken muuttovoiton.
Suomalaisista asuu kaupungeissa 70 prosenttia. Yleisradion
haastattelussa Aro arvelee, että Suomessa vielä 500 000 – 600 000 ihmistä
hakeutuu maaseudulta kaupunkikeskuksiin.
Ei pidä
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
antautua
Alueellista keskittymistä ei suuressa linjassa voi pysäyttää,
mutta sen seurauksille ei pidä antautua, katsoo Kuntaliiton alueet ja
yhdyskunnat -yksikön johtaja Leena Karessuo.
– Suureen linjaan ei voi vaikuttaa. Se tulee maailman muuttumisesta ja
globaaleista tekijöistä. Mutta seurauksia voidaan käsitellä.
Hän myös varottaa mustavalkoisesta ajattelusta.
– Mitään ei pidä ottaa annettuna. Syrjäseuduillakin on
vetovoimaisia paikkoja. Toisaalta on isojakin kuntia jotka voivat huonosti, myös
rintamailla, Karessuo muistuttaa.
Esimerkiksi Lapissa Kemi ja Tornio kärsivät vahvasti
muuttotappiosta, mutta Tunturi-Lappi eli Enontekiö–Muonio–Kittilä–Kolari -alue on
suhteellisessa tarkastelussa huomattava muuttovoittaja.
.
–
Erilaisissa tilanteissa olevilla kunnilla on erilaisia
vahvuustekijöitä ja keinoja säilyttää elinvoimansa.
Valtiovallalta hän toivoo eri kuntien tilanteen huomioonottamista.
– En tarkoita rahallista tukea vaan sitä, että erilaisten
kuntien erilaiset tarpeet ymmärretään.
Mukavat kaupungit
houkuttelevat
Aikaisemmin muuttoliikkeen vetovoimatekijöinä on pidetty
opiskelu-, työ- ja asuntomarkkinoita.
Nyt Aron mukaan esiin nousee aiempaa enemmän ilmapiiriin
liittyviä tekijöitä. Ne liittyvät alueen maineeseen, harrastusmahdollisuuksiin
ja ilmapiiriin.
–
Tällaiset hauskat, mukavat, houkuttelevat kaupunkiympäristöt vetoavat suureen
joukkoon nuoria tällä hetkellä. Pehmeiden tekijöiden merkitys kasvaa sitä
enemmän mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys, Aro totesi Yle radio ykkösen
ykkösaamussa.
Neljä
viidestä maan sisällä muuttavasta on alle 35-vuotias.
Yhä useampi muuttaa Helsinki – Tampere – Turku -alueelle.
Eniten muuttovoittoa saavia kaupunkeja ovat lisäksi yliopistokaupungit Oulu, Kuopio,
ja Jyväskylä. Korkeakoulutason
koulutuspaikkakunnat Seinäjoki, Lahti ja Hämeenlinna ovat myös kymmenen eniten
kasvaneen kaupungin listalla. Lisäksi sille on mahtunut Tampereen kyljessä
oleva Pirkkala.
Suurten muuttovoittajien lisäksi sisäisessä
muuttoliikkeessä näkyy siirtyminen maaseudulta lähimpiin keskuksiin.
Nuorten paluu kotiseudulleen maaseudulle opintojen
jälkeen vähenee edelleen työmahdollisuuksien hiipuessa.
Valtiokin kiihdyttää
muuttoliikettä
Teollisuuden rakennemuutos näkyy siinä, että Kotka,
Kouvola ja Salo ovat korkealla väestötappiolistalla. Samoin listalla ovat
Kajaani, Raahe, Lapista Tornio ja Kemi sekä vielä Varkaus, Kuusamo ja Vantaa.
Listat perustuvat absoluuttisiin henkilömääriin.
Prosentuaalinen tarkastelu toisi toisenlaisen listan.
Myös valtio vaikuttaa toimillaan. Esimerkiksi Aron
selvityksessä suurimmassa muuttotappiokunnaksi osoittautunut Kajaani menetti Oulun
yliopiston alaisen opettajankoulutuslaitoksen.
