Vain 59 kuntaa hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, eniten lisäeuroja hakee Kurikka
Sotekuntayhtymien menot tietävät Kurikassa tiukkoja aikoja. Kuva: Ville Miettinen.
Ennätyksellisen harva kunta on hakenut tänä vuonna harkinnanvaralista valtionosuuden korotusta. Kaikkiaan 59 kuntaa haki yhteensä noin 70:tä miljoonaa euroa. Korotukseen on käytettävissä enintään 10 miljoona euroa.
Kuntien hakemat summat vaihtelevat 300 000 eurosta 4,7 miljoonaan euroon. Keskimäärin korotusta haettiin 113 euroa asukasta kohden.
Valtioneuvosto perustelee vähäistä hakijakuntien määrää kuntatalouden hyvällä tilanteella.
Suurin haettu summa, lähes 4,7 miljoonaa, tulee Kurikasta. Järvenpää haki 4 miljoonaa, Lestijärvi 3,6 miljoonaa, Hämeenkyrö ja Kouvola kumpikin 3 miljoonaa, Haapajärvi 2,5 miljoonaa, Mäntsälä 2,3 miljoonaa ja Keuruu 2,2 miljoonaa. Kahta miljoonaa euroa hakevat Ii, Karkkila, Keminmaa, Kirkkonummi ja Mikkeli.
Muiden hakijoiden summat jäävät alle 2 miljoonan euron.
Hakijakuntien koot vaihtelevat alle 800 asukkaan kunnista yli 80 000 asukkaaseen.
Sote-menoista alijäämää
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa korostaa isointa haettua summaa sillä, että kaupungissa toimivista kolmesta sotekuntayhtymästä kahdesta tuli alijäämää, millä on suora vaikutus kunnan taloustilanteeseen.
Kurikassa toimivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä erityishuoltopiiri.
Iso avustushaku selittyy toisin sanoen isoilla soten menoilla.
Pusa kertoo, että kaupungin taloudesta on tehty yhdessä konsulttien kanssa selvitystä ja nostettu muun muassa henkilöstörakennetta yhtä tarkempaan selvitykseen. Henkilöstön tehtäväkuvia on mietitty uudelleen.
– Olemme tehneet myös laajaa itsearviointia. Aktiivisessa keskustelussa on, mitä voimme tilanteen hyväksi tehdä. Kaupunginhallitus ja valtuusto tietysti päättävät, kuinka edetään.
Pusa kertoo, että kaupungissa on haluttu panostaa lapsiin ja nuoriin. Syntyvyys on ollut valoisampaa kuin mitä ennusteet aiemmin kertoivat.
– Suunta kääntyi koronan aikaan. Meille on tullut myös Ukrainan pakolaisia, joista puolet on lapsia ja nuoria.
Kaupungin investoinnit kohdistuvat parhaillaan sote-keskukseen ja kahteen kouluun.
– Tavoitteena on tarkastella jatkossa myös kouluverkostoa riippuen siitä, kuinka väestöennusteet tästä kehittyvät.
Tiukka taloustilanne tietää sitä, että osaa investoinneista jouduttaneen siirtämään usealla vuodella eteenpäin.
Kurikassa halutaan nyt nähdä, millaisia vaikutuksia hyvinvointialueuudistuksella kaiken kaikkiaan on.
– Kurikan osalta näyttää, että sote-kustannuksia vastaava rahoitus siirtyy hyvinvointialueelle.
Pusa kertoo, että kaupungissa on tehty laaja poisto-ohjelma 2019, jolloin alaskirjattiin vanhoja kiinteistöjä usean miljoonan edestä.
– Olemme pyrkineet olemaan kiinteistöjen poistossa kuntatalouden kannalta realistisia. Sieltä ei pitäisi tulla ennakoimattomia riskejä.
Poikkeuksellisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämiseen ehtoja.
Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksen tunnuslukuihin.
Huomiota kiinnitetään myös kunnan omiin toimiin.
