Valtionapuihin sisällytetään ehtoja kuten korona-aikaan sivistyspuolen lomautuskielto.

Kunnilla on yhteinen turhautumisen aihe: hankerahoitukset.

– Jaettavat rahat suhteessa työmäärään koetaan kohtuuttomiksi. Lisätöitä tulee hyvin tarkasta raportoinnista, jota hankerahan saaneilta edellytetään. Töitä teettää myös hankkeiden hallinnointi, toteaa Olli Riikonen, Kuntaliiton erityisasiantuntija.

Riikonen tuntee hyvin kentän tilanteen, sillä ennen Kuntaliittoa hän toimi Tohmajärven kunnanjohtajana.

Riikonen arvelee, että jos asiaa kysyttäisiin kattavasti kuntien johdolta, 90 prosenttia sanoisi kiitokset yleiskatteellisille valtionosuuksille ja heittäisi hyvästit hankehauille.

– Kunnissa toivotaan, että niihin luotettaisiin ja ymmärrettäisiin, että paikallisesti osataan tehdä järkeviä päätöksiä.

Ärsyttävänä pidetään myös ristiriitaisuutta. Kuntien olisi tuotettava palvelut mahdollisimman tehokkaasti, mutta samaan aikaan haettavana on rahaa, jolla tuota tehokkuutta murennetaan.

Hän kertoo esimerkkinä tästä opetusryhmien pienentämiseen kohdennetun rahoituksen. Kun oppilasmäärät vähenevät, kunnat tehostavat toimintaa ja lakkauttavat kouluja. Toisaalla valtio antaa signaalia, että kunnissa tehdään vääriä toimenpiteitä ja rahoittaa kalliimmin järjestettyä toimintaa.

– Laadun ja tehokkuuden välillä on ikuinen ristiriita, ja niiden välistä yhteyttä on joskus vaikea hahmottaa.

Luvassa lisää avoimuutta

Kyllä valtiolla on kuntien murinaa kuultu. Se kehittää avustustoimintaansa parhaillaan kehittämishankkeessa, jonka ajatuksia ja tavoitteita Riikonen pitää järkevinä.

Samaa mieltä on myös Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola. Avustustoiminnan kehittäminen on hyvä juttu, ja samalla siihen on tulossa lisää avoimuutta.

– Hakemiseen on luvassa käyttäjäystävällisyyttä, se helpottuu. Kokonaisuus on menossa hyvään suuntaan.

Eerola huomauttaa, että jokainen kunta ottaisi todennäköisesti mieluummin valtionapuna valtionosuuksia kuin hakisi rahaa erillisistä hankkeista. Hankerahat ovat kertaluontoisia.

Vaikka valtion avustustoiminnassa ollaan menossa kokonaisuutena parempaan suuntaan, kaikin osin näin ei ole.

– Valtionapuihin on sisällytetty paljon ehtoja, joilla rajataan kuntien toimintaa. Esimerkiksi sivistyspuolella on nyt korona-aikana sisällytetty yhdeksi ehdoksi lomautuskielto. Tällaisilla ehdoilla ohjataan kuntien kehitystä tiettyyn suuntaan ja saatetaan rajata osa kuntien taloudellisista sopeutuskeinoista pois.

– Haastetta tuovat myös hallituskausittain vaihtuvat valtionapujen painotukset, erityisesti silloin, kun suunnanmuutokset ovat suuria.  Myös ministeriöittäin tulisi tarkastella valtionapujen ohjaustavoitteet, jotta ministeriöiden tavoitteet eivät olisi vastakkaisia tai sotisi keskenään, Eerola sanoo.

Vihdissä on parhaillaankin useita hakuja päällä. Esimerkiksi investointiavustuksena haetaan tukea uuden kulttuurikeskuksen rakentamista varten.

Avoimuuden lisääntyessä Eerola toivoo, että kuntiin saataisiin ajantasaista tietoa koko alueelle tulevista avustuksista, siis muidenkin kuin kunnan ja kuntayhtymien avustukset.

Uusi toimintamalli valmisteilla

Erityisasiantuntija Ulla Suomela valtiovarainministeriöstä kertoo, että hankerahoituksen sirpalemaisuus on noussut esiin kuntien valtionosuuskäytänteisiin liittyneessä kartoituksessa.

– Tarve päästä isompiin kokonaisuuksiin näkyy kyllä. Mutta toinen kysymys on, päästäänkö tähän, Suomela sanoo.

Uutta valtionavustusten toimintamallia luonnostellaan parhaillaan, ja siinä on tavoitteena saada mukaan nykyistä isompia kokonaisuuksia.

Suomela huomauttaa, että vaikka rahoituksen keskittämistä valtionosuuksiin kannatetaan laajasti, hankerahoituksilla on kannattajansa.

– Osa kunnista mainitsee, että hankerahoituksella mahdollistetaan kehittäminen. Mutta mikä näiden välinen painopiste tulevaisuudessa on, sitä pohditaan vielä.

Asia on esillä tulevaisuuden kuntapolitiikkaa suunniteltaessa. Tätä varten on asetettu työryhmiä, jotka valmistelevat toimenpidevaihtoehtoja. Rahoituskokonaisuuden työryhmän työ on määrä saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja siitä toivotaan suuntaviivoja tulevalle.

Hankkeista nopeaa näkyvyyttä

Kuntaliiton Riikonen huomauttaa, että vaikka valtionhallinnon virkamiehet ymmärtäisivät kuntien toiveen isompiin rahoituskokonaisuuksiin siirtymisestä, myös poliitikot tulisi saada ymmärtämään tilanne.

– Maan hallitukset haluavat kukin omalla toimikaudellaan saada näkyviä tuloksia aikaan. Valtionosuuksiin puuttuminen on hidasta ja hankalaa, mutta hankerahoituksella tukea voidaan myöntää nopeasti, Riikonen sanoo.

Toisaalta takuuvarma ja kattava tulonlähdettä eivät valtionosuudetkaan ole. Kun valtiontaloutta sopeutetaan, yksi vakiokohde ovat kuntien valtionosuudet.

Sähköisiä hakemuksia

Helpotusta on tulossa joka tapauksessa kirjaviin hakemisen käytäntöihin, jotka vaihtelevat jopa saman ministeriön hankkeissa. Jotkut hankehakemukset tehdään edelleen paperiversioina, joita kuntaorganisaatioissa kierrätetään ja haetaan nimikirjoituksia.

Myös hajallaan olevaa tietoa jaetuista euroista on tarkoitus koota yhteen ja saada näkyviin yhteiseen verkkopalveluun.

Riikosen mielestä on ollut hämmentävää huomata, ettei valtiolla itselläänkään ole tähän mennessä ollut koostettua tietoa siitä, kuinka paljon eri ministeriöt avustuksia jakavat. Saati siitä, kuinka paljon eri kuntiin avustuksia menee. Rahaa jaetaan eri ministeriöistä omissa siiloissa.

VM:n Suomela huomauttaa, että tarkoitus on saada kokonaisuus läpinäkyväksi. Verkkopalveluun on tarkoitus saada näkyville, miten paljon millekin kuntatoimijalle tukea on myönnetty. Toistaiseksi kokonaiskäsitystä on vaikea muodostaa, Suomela huomauttaa.

Valtionavustusviranomaisia on kaiken kaikkiaan noin 90. Suomela sanoo, että isoimmilla toimijoilla ja kuntakenttään avustuksia myöntävillä on omia sähköisiä järjestelmiä, mutta kaikilla näin ei ole. Nämä kaikki on tarkoitus saada yhteen tutki avustuksia -palveluun.

– Tavoitteena on, että paperihakemuksista luovutaan.

Korotukset nyt haussa

Valtion rahaa on parhaillaankin jaossa. Kunnilla on esimerkiksi hakuaikaa syyskuun alkupuolelle asti hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Päätöksiä korostusten saajista on tarkoitus saada marraskuussa ja eurot näihin kuntiin joulukuussa.

Korotukseen on nyt tarjolla enintään 30 miljoonaa euroa.

Riikonen sanoo, että tilinpäätös oli viime vuonna harvoilla kunnilla huono.

– Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisessa oli muutama vuosi väliä, mutta se palautui valtion budjettiin.

Sen saamisen edellytyksissä mainitaan seuraavaa: Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Sen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Riikonen on laskenut, että viime vuonna miinuksella oli vain 38 kuntaa, ja niille kertyi alijäämää yhteensä 41 miljoonaa euroa.

Miinusmerkki on voinut tulla harkitusti esimerkiksi ylimääräisten poistojen takia.

Äkillisen tai yllättävä syy valtionosuuden korotukseen voi etenkin pienessä kunnassa olla esimerkiksi voimakkaasti kasvaneet sote-kustannukset, joita voi tulla erikoissairaanhoidosta tai isosta lastensuojelutapauksesta.

– Sellaiset voivat nostaa keralla kunnan sote-kustannuksia roimasti. Joskus voi tulla takautuvasti maksettavaksi esimerkiksi huostaanottokustannuksia. Myös ison tehtaan sulkemisen takia voi tulla äkillisiä rakennemuutoksen kustannuksia.

Riikosen mielestä harkinnanvaraista valtionosuuden korotukset ovat erittäin perusteltuja ja tarpeellisia. Valtionosuusjärjestelmä kun on kokonaisuudessaan laskennallinen eikä ota huomioon yksittäisiä yllättäviä tapahtumia.

– Se voi pelastaa yksittäisen kunnan joutumasta kohtuuttomiin vaikeuksiin tilanteista, joihin se ei itse voi millään tavoin vaikuttaa.

Riikosen mielestä korotuksen summat yleisesti ottaen jaetaan reilusti. Joskus on saattanut näkyä jonkun yksittäisen kunnan ahkera lobbaus. Kunnissa kuitenkin tiedetään hyvin, että jos tase on vahva, ylimääräisiä korotuksia on turha hakea.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*