Varhaiskasvatuksen palvelusetelien suosion kasvu on vakaata
Palvelusetelien suosio varhaiskasvatuksessa jatkaa kasvuaa. Sen sijaan kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan yhä harvemmissa kunnissa. (Kuva: Sonja Eloranta)
Yhä useampi kunta on ottanut tai suunnittelee ottavansa käyttöön palvelusetelin varhaiskasvatuspalveluissa. Kuntaliiton huhtikuussa 2018 toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn mukaan palveluseteli on käytössä 30 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.
-Palvelusetelin käyttö on selvästi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Kunnat ovat lähes luopuneet ostopalvelutoiminnasta ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä vähenee, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen kertoo.
Kyselyyn vastanneista kunnista varhaiskasvatuksen palveluseteli oli käytössä 75 kunnassa. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna lisäystä on 27 kuntaa. Ja saman verran kuntia ilmoitti kyselyssä suunnittelevansa palvelusetelin käyttöönottoa, joten sadan kunnan raja rikottanee vuoden 2020 kyselyä tehtäessä.
-Vuoden 2012 kyselystä alkaen olemme kunnilta tiedustelleet palvelusetelien käyttöä ja koko ajan määrä on ollut kasvussa. Palveluseteli on kunnille yksinkertainen ja selkeä tapa toimia, joten se varmasti selittää kasvavaa suosiota, Lahtinen arvioi.
Tulosidonnaisuus useimmin palvelusetelin perustana
Tulosidonnainen palveluseteli oli käytössä 62 kunnassa ja 13 kuntaa oli toiminnassa mukana kiinteäsummaisilla palveluseteleillä. Tulosidonnaisen palvelusetelin arvo vaihtelee huoltajien tulojen mukaan.
Kuntatasolla palvelusetelien euromäärissä on suuria eroja. Palvelusetelien keskimääräinen suuruus vaihtelee kunnittain 408-1115 euron välillä.
-Kun palveluseteli on perheen tuloihin sidottu, niin perhe voi valita palvelusetelin omasta tulotasostaan riippumatta. Palvelusetelillä ratkaistaan pitkälti samanlaisia haasteita kuin yksityisen hoidon tuenkin kanssa.
-Kyselyn perusteella näyttää siltä, että palvelusetelin käyttö tulee entisestään lisääntymään. Jatkossa onkin syytä seurata, tuleeko palvelusetelin käyttö ohittamaan tukimuotona yksityisen hoidon tuen kuntalisän, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Kotihoidon tuen kuntalisä sinnittelee
Kotihoidon tuen kuntalisää maksavien kuntien määrä on ollut vuosikausia laskussa, mutta yhä edelleen kyselyyn vastanneista kunnista lähes joka viides eli 19 prosenttia vastanneista kunnista sitä maksoi. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2018 keskimäärin 147 euroa/lapsi. Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi yleisempää suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Vähiten kuntalisää maksetaan alle 5 000 asukkaan kunnissa.
-On hyvä muistaa, että hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatukseen osallistumisen merkittävä kasvu. Se miten varhaiskasvatukseen osallistuminen tulevaisuudessa lisääntyy ja mikä vaikutus mahdollisilla toimenpiteillä on esimerkiksi kotihoidon tukeen, jää nähtäväksi, Jarkko Lahtinen pohtii.
Suurin osa kuntalisää maksavista kunnista, lähes 46 prosenttia arvioi, ettei kuntalisän maksamisella ole merkittävää vaikutusta perheiden valintoihin varhaiskasvatuspalveluiden suhteen.
Yksityisen hoidon kuntalisä suuremmissa kunnissa
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 44 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa. Kuntalisän suuruus vaihtelee kokopäivähoidossa 50–1210 euron välillä hoitomuodosta riippuen.
-Yksityinen varhaiskasvatus täydentää kunnallista tarjontaa ja lisää kunnassa järjestettävän varhaiskasvatuspalvelun valinnanmahdollisuuksia huoltajille. Kuntalisä on joissakin kunnissa lisännyt muun muassa perhepäivähoidon tarjontaa, toteaa Lahtinen.
Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan maksu yksityisestä varhaiskasvatuksesta ilman kuntalisää muodostuisi korkeaksi, eikä palvelumuodon valinta olisi muuten mahdollista suurimmalle osalle perheitä. Yksityisen hoidon piirissä olevien lasten suosituin hoitopaikka on päiväkoti, joissa on lähes 66 prosenttia lapsista.
Varhaiskasvatuskysely lähetettiin varhaiskasvatuksesta vastaaville johtaville viranhaltijoille kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyllä kartoitettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen sekä palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa. Vastausprosentti oli 86, eli kyselyyn vastasi 255 kuntaa.
Kyselytutkimuksen tulokset Kuntaliiton sivuilla
